Metsissä päivystävistä jokamiesten riistakameroista voisi olla suuri apu luonnontutkimukselle.
Luonnonvarakeskus (Luke) toivoo saavansa kameroiden kuva-aineistoa hyötykäyttöön ilvesten kannanarvioinnissa. Kyse on samanlaisesta menetelmästä, jota esimerkiksi valastutkijat käyttävät eläinten yksilölliseen tunnistamiseen pyrstön kuvioiden perusteella.
– Ilvekset on mahdollista tunnistaa turkin pilkkujen avulla, kertoo tutkija Katja Holmala Lukesta
Pilottikohteena on toiminut raumalaisen Hannu Rantalan kameraverkosto.
Uusia kannanarviointimenetelmiä on pakko kehittää sekä kuihtuvien tutkimusresurssien että muuttuvan ilmaston vuoksi. Perinteisesti suurpetojen kanta-arviot perustuvat lumijälkilaskentaan, ja se on leutoina talvina yhä epävarmempi mentelmä.
Luke on tutkinut valokuvatunnistuksen toimivuutta Hannu Rantalan keräämän kuvamateriaalin avulla. Rantalalla on Rauman ja Pyhärannan rajamailla lähes sata riistakameraa.
Toistaiseksi näyttää lupaavalta. Riistakamerakuvat voivat olla toimiva menetelmä yksilömäärän arvointiin, jos aineistoa on riittävästi ja se on tarpeeksi laadukasta.
Ongelmia liittyy muun muassa kuvanlaatuun.
Mihin tavallisten suomalaisten vapaaehtoisesti ylläpitämä kameraverkosto sitten voisi parhaimmillaan yltää tutkimusmielessä?
– Haaveena olisi ilvesten ”yksilökatalogi”, Holmala sanoo.
Jos aineisto olisi riittävän kattavaa, yksi hyvä riistakamerakuva voisi kertoa heti, missä kyseinen ilves on syntynyt ja missä se on sen jälkeen liikkunut. Tutkijat saisivat aineistoa ja riistakameroiden omistajat kiinnostavaa tietoa ”oman” alueensa eläimistöstä.
Kuka tahansa voi jo nyt olla avuksi suomalaisessa ilvestutkimuksessa. Luke on avannut verkkopalvelun, jonka kautta voi lähettää kuvia ja videoita ilveksistä. Kuvia käytetään tässä vaiheessa yksilöntunnistusmenetelmän kehittämiseen. Luken tutkijoille voi lähettää ilveskuvia ja -videoita
.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.