Rehtori Jani-Petteri Renko on kohdannut kuluvan viikon aikana satoja raumalaisia yhdeksäsluokkalaisia, jotka tutustuivat Rauman Lyseon lukion tiloihin ja tarjontaan kolmena eri tutustumispäivänä. Toiveissa on, että 220 aloituspaikkaa saadaan täyteen myös ensi elokuussa.
Rauman Lyseon lukion rehtori Jani-Petteri Renko ehtii torstai-iltapäivänä istua hetkeksi alas haastattelua varten pidettyään juuri tervehdyspuheen Nanun ja Rauman normaalikoulun yhdeksäsluokkalaisille.
Se oli jo kolmas laatuaan samana viikkona. Lukio järjesti peruskoulunsa tänä keväänä päättäville yseille kolme samansisältöistä "Päivä lukiossa" -tutustumispäivää. Tiistaina Urheilukadulla kävivät Raumanmeren peruskoulun oppilaat ja keskiviikkona Hj. Nortamon väki.
Yhteisen avauksen jälkeen oppilaat siirtyivät pienryhmissä tutustumaan viiteentoista eri toimintapisteeseen.
– Tämä oli nyt ensimmäinen kerta tällä konseptilla. Aikaisemmin tutustuminen järjestettiin messutapahtumana, mutta yläkoululaisen näkökulmasta siinä tuli ehkä liikaa seisoskelua eikä tapahtuma ollut yhtä kiinnostava. Nyt uudesta mallista on saatu kouluilta erittäin positiivista palautetta, Renko kertoo.
Paikat täyteen ensimmäistä kertaa
Hyvän ensivaikutelman tekeminen on epäilemättä tärkeää, sillä tätä 16 vuotta täyttävien ikäluokkaa lukio tarvitsee vuodesta toiseen.
Juuri nyt tilanne opiskelupaikkojen täyttymisen suhteen onkin hyvä.
– Täksi lukuvuodeksi saimme ensimmäistä kertaa kaikki 220 aloituspaikkaamme täyteen, ja muutama opiskelija jäi jopa varasijalle. Tänäkin vuonna ikäluokka on iso, ja toivomme paikkojen täyttyvän myös ensi elokuussa, sanoo Renko.
220 aloituspaikan kiintiö on sivistysvaliokunnan määrittämä. Toinen kriteeri on peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo: rajaksi on asetettu 7,0.
– Näillä kriteereillä valitsemme opiskelijat. Aiempina vuosina muutamia paikkoja on jäänyt auki, ja määrä on liikkunut 205 ja 215 aloittavan opiskelijan välillä.
Valtion kululeikkuri huolestuttaa asiantuntijaa
Opiskelijamäärillä on merkitystä, sillä ne vaikuttavat lukiokoulutuksen järjestämiseen myönnettävään rahoitukseen.
Lukioasioihin erikoistunut Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri pitää huolestuttavana, että valtio leikkaa lukiokoulutuksen rahoituksesta tänäkin vuonna toistasataa miljoonaa euroa.
– Suomessa kunnat ja valtio yhdessä rahoittavat lukiokoulutuksen. Kaikki kunnat rahoittavat lukiokoulutusta asukasperusteiden rahoitusosuuden avulla, ja siitä muodostuu valtaosa rahoituksesta, noin 550 miljoonaa euroa. Valtio laittaa siihen päälle noin 300 miljoonaa, eli yhteisluku on 850 miljoonaa euroa. Ongelma on, että kustannukset ovat lähellä miljardia euroa, jolloin kunnat joutuvat laittamaan vapaaehtoista lisärahoitusta pöytään, Värri valottaa.
Ikäluokkien pieneneminen voi vaatia yhteistyötä
Rahoitusleikkausten lisäksi toinen tulevaisuudennäkymiä hankaloittava tekijä on sama kuin monessa muussakin asiassa: ikäluokat pienenevät.
– Kun mennään kohti vuotta 2030, yläkoulusta meille siirtyvien määrät alkavat väkisinkin sukeltaa. Olettaisin, että tämän myötä sivistysvaliokunta tekee jollakin aikavälillä uuden linjauksen aloituspaikkojen määrästä, jos emme nyt jollain ihmeen kaupalla onnistu haalimaan esimerkiksi ympäryskunnista valtavasti lisää opiskelijoita, pohtii Jani-Petteri Renko.
Kyösti Värri toteaa yleisellä tasolla, että juuri lähikuntien kanssa tehtävä yhteistyö saattaa monella seudulla olla ratkaisu lukiokoulutuksen haasteisiin.
– Uskon, että pystymme tässä maassa huolehtimaan jatkossakin lukiokoulutuksen saavutettavuudesta, mikäli koulutuksen järjestäjät eli yleensä kunnat istuvat yhteisen pöydän ääreen miettimään, miten tämä asia meidän seudullamme hoidetaan.
Pienet pienenevät ja suuret suurenevat
Rauman Lyseon lukion rehtori Jani-Petteri Renko vakuuttaakin, että Raumalla lukiokoulutus tulee säilymään jatkossakin.
– Siitä ei ole huolta. Me pystymme tarvittaessa lukioyksikön kokoa hieman supistamalla selviämään, eikä muutos ole niin radikaali. Mutta kun mennään kymmenen vuotta eteenpäin, epäilen että tästä Rauman ympäriltä saattaa pieniä lukioita pudota pois ja verkosto sitä myöten harventua, Renko sanoo.
Muutos viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on jo ollut hurja. Kahdessakymmenessä vuodessa Suomessa toimivien lukioiden määrä on vähentynyt sadalla.
Raumalla kolme lukiota yhdistyi yhdeksi suureksi lukioksi vuonna 2007.
Valtakunnallisesti trendi näyttää olevan se, että pienet lukiot pienenevät ja suuret suurenevat, sanoo Kyösti Värri.
– Kun katsotaan pienimpien lukioiden neljännestä, vielä 20 vuotta sitten ne olivat alle 130 opiskelijan lukioita. Tällä hetkellä pienin neljännes koostuu alle 80 opiskelijan lukioista. Ja kun ikäluokkien pieneneminen jatkuu, tilanne muuttuu yhä haasteellisemmaksi, ja johtaa vahvistuvaan kilpailuun opiskelijoista, Värri näkee.
Aiempaa enemmän kasvattamista
Oppivelvollisuus laajeni koskemaan myös toista astetta Suomessa vuonna 2021.
Kolmen vuoden kokemus osoittaa, että esimerkiksi hakijamääriä muutos ei ole dramaattisesti kasvattanut, sillä suomalaiset nuoret ovat hakeutuneet kuuliaisesti toisen asteen opintoihin silloinkin, kun siihen ei ollut lakisääteistä velvoitetta.
Mutta miten muutos näkyy lukion arjessa, Rauman Lyseon lukion rehtori Jani-Petteri Renko?
– Lukioissa joudutaan aiempaa enemmän kasvattamaan opiskelijoita: muistuttamaan opiskelijoita, miten eri tilanteissa käyttäydytään ja niin edelleen. Karrikoiden voisi sanoa, että olemme tietyllä tapaa entistä enemmän peruskoulun jatke, Renko toteaa.
Ei urheilulinjaa, mutta kädenojennus
Yksi keino kilpailla lukio-opiskelijoista on erikoistuminen. Esimerkiksi MTV Uutiset julkaisi aiemmin tällä viikolla jutun lukioiden erityislinjoista, joissa tarjotaan painotettuja opintoja vaikkapa urheilun, musiikin tai luonnontieteiden saralla.
Rauman Lyseon lukiota erikoistumiskeskustelu ei sinänsä koske: se on yleislukio ja sellaisena pysyy, sanoo rehtori Jani-Petteri Renko.
– Toki meillä on käytössämme seurojen kanssa yhteistyössä rakennettu Rauman malli tässä aamuharjoittelun mahdollistamisessa. Lukujärjestyspohjamme on sellainen, että jättämällä tietyn rivin opintoja ottamatta opiskelija mahdollistaa itselleen aamuharjoittelun, ja niistä voidaan hyväksilukea yhteensä yhdeksän opintojaksoa, Renko kertoo.
Aamuharjoittelu ei ole lukion vaan seurojen järjestämää toimintaa. Esimerkiksi Lukko rekrytoi junioripelaajia toisilta paikkakunnilta jo lukioiässä, ja joillekin pelaajille tämä on voinut olla ratkaisevakin tekijä, Renko arvioi.
– Yleislukiolta tämä on mielestäni ihan hyvä kädenojennus.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.