Jos kerrot nuorelle, että sinun pitää syödä parsakaalta, pestä hampaat ja lukea. Vastaus todennäköisesti on So what, sanoo työkseen suomalaisnuorten lukutaitoa edistävä Aleksis Salusjärvi.
Kyseinen viesti siis ei ainakaan vetoa.
Pitäisi löytää tapa, joka kiinnostaisi. Sitä ei Salusjärven mukaan ole se, että lukemista hierotaan naamaan. Lukeminen voi olla monille jopa samanlainen inhokkiaine kuin liikunta. Sellaiselle nuorelle lukemiseen pakottaminen tuntuu enemmän rangaistukselta.
Olennaista olisi oman lukijuuden löytäminen. Tässä meillä hänen mukaansa on epäonnistuttu.
– Sitä ei voi kaataa ylhäältä alaspäin. Sen pitäisi kasvaa meissä. Tästä pitäisi jotenkin saada koppi, hän pohtii.
Räppiä lukemiskammoisille
Lukemisen lapiomieheksi itseään kutsuva Salusjärvi on usean vuoden ajan kiertänyt opettamassa lukemista pojille ja nuorille miehille. Työssään hän on etsinyt tapoja motivoida lukutaidon pariin nuoria ja vaikeassa asemassa olevia ihmisiä.
Hän on toteuttanut ammatilliseen opetukseen satoja työpajoja. Erityiskouluissa, sairaalakouluissa ja erityisopetuksen luokissa on toteutettu projekteja, jotka ovat tavoittaneet tuhansia lukemiseen kielteisesti suhtautuvaa nuorta ja aikuista.
Salusjärvi on huomannut, että yksi polku sanojen pariin voi olla rap-lyriikka, joka avautuu myös lukemiskammoisille pojille.
– Se on kaunokirjallinen maailma, jota ei yleisesti pidetä kaunokirjallisuutena.
Salusjärvi mainitsee räppäri Gettomasan, jonka äidinkielen arvosanat olivat kehnoja. Silti hän kirjoitti kotonaan päivittäin ja kasvoi lopulta taitavaksi sanankäyttäjäksi.
Rap-lyriikka onkin hänen mukaansa avannut monille samanlaista kosketuspintaa kuin Finlandia-voittaja Iida Rauman koulukiusaamiskokemukset Hävitys – tapauskertomus -romaanissa.
– Siitä syntyi jotain arvokasta meille kaikille.
Ilman lukutaitoa jää ulos
Salusjärvi puhuu lukutaidosta eloonjäämistaitona, joka mahdollistaa ymmärretyksi ja nähdyksi tulemisen, sekä toimimisen erilaisissa ympäristöissä.
Hänet palkittiin tänä vuonna kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen Penin sananvapauspalkinnolla, jonka perusteissa korostettiin, että ymmärtääkseen erityisesti verkoissa leviävien valheiden, mainonnan ja todenmukaisen viestinnän olennaisia eroja, ihmisen on osattava lukea ja ymmärtää lukemaansa
– Jos se kyky puuttuu, jää ulkopuolelle. Lukutaito tekee ihmisestä subjektin, jos ei osaa lukea, ei osaa toimia, se on sama asia kuin pelaisi krikettiä tuntematta sääntöjä.
Lukutaidolla on hänen mukaansa myös se ominaisuus, että se rapistuu, ellei sitä ylläpidä. Kuten kuntokin. Voi käydä niin, ettei tunnista ironiaa tai ymmärrä vitsiä.
Pojat junnaavat perässä
Julkisuudessa korostuu huolipuhe. Salusjärvi karttaa sitä, sillä pitää sitä itseään toteuttavana profetiana. Tilastot kertovat silti karua kieltä. Lukutaito kapenee kaikkialla länsimaissa, mutta suomalainen erityispiirre on tyttöjen ja poikien välinen suuri tasoero. Se on OECD- maiden suurin. Joka viidennellä 15-vuotiaalla pojalla on lukutaito-ongelmia.
Moni konttaa lukemisen kanssa. Selkokeskuksen arvion mukaan 700 000 suomalaista tarvitsee selkokieltä ymmärtääkseen lukemansa. Pisa-tulokset näyttävät laskevaa käyrää.
– Iso-Britanniassa 20 prosentilla ihmisistä on huono lukutaito. Meilläkin lähestytään 15 prosenttia.
Selitys löytyy Salusjärven mukaan yhteiskunnan polarisoitumisesta sekä siitä, että lukemisen merkitystä ei ymmärretä.
Heteronormatiivinen yhteiskunta, jossa on selkeät sukupuoliroolit, ei edistä asiaa. Ei ole lukevan miehen mallia ja opettajat ovat voittopuolisesti naisia.
– Lukeminen saattaa näyttäytyä sukupuolittuneena.
Heikko lukutaito syrjäyttää
Huonolla lukutaidolla on suora yhteys syrjäytymiseen. Lapsi, joka on varhaislapsuudessa jäänyt lukemisen kulttuurin ulkopuolelle, aloittaa koulun takamatkalta, ja kun siihen lisätään mahdolliset oppimisvaikeudet, välimatkaa ei Salusjärven mukaan ole helppo juosta kiinni.
– Teini-ikäisinä tällaiset nuoret ovat jo epäonnistumisen veteraaneja.
Juuri nyt Suomessa nuoret oireilevat monin tavoin. Salusjärvikin on kirjoittanut roadman-kulttuurista ja jengiytymisestä. Pojat ovat riskiryhmää. Syrjäytyminen johtaa häiriökäyttäytymiseen tai siihen, että he jäävät kotiin peräkammarin pojiksi.
Salusjärvi toivoisi, että lapsen elämässä olisi useita aikuisia ja kasvatus kylämäistä, jolloin sekoiluun puuttuisivat muutkin kuin omat vanhemmat. Kun aikuiset ovat muukalaisia, ongelmia esiintyy ihan eri tavalla.
Pertsa ja Kilu -päivillä puhutaan lukemisesta
Aleksis Salusjärven vierailu Raumalla on osa kirjallisuusseura Väinö Riikkilä -seuran Pertsa ja Kilu -päiviä. Päivien yhteydessä on tarjolla ohjelmaa kouluille, opettajille, vanhemmille, oppilaille ja muille lukemisesta sekä sen edistämisestä kiinnostuneille raumalaisille.
Salusjärvi vierailee päivien aikana muun muassa Rauman ammatti-instituutissa sekä OKL:n Rauman kampuksella. Lisäksi hän pitää työpajan Rauma ammatti-instituutin opiskelijoille.
Oppilaitosvierailuiden lisäksi Salusjärvi pitää kaikille avoimen luennon maanantaina 2.10. kello 17.30. Rauman pääkirjastossa. Luennon jälkeen on varattu aikaa keskustelulla Salusjärven lasten ja nuorten lukemisesta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.