Toisen Lumen valotaidetapahtuman rakentaminen on parhaillaan käynnissä Raumalla. Taiteilijat Camilo Sanchez (vas.), Antti Kulmala ja Niko Tiainen koeponnistivat kauppatorin teoksia keskiviikkoiltana. Sanchezin ja Tiaisen teokseen liittyy myös äänielementti. Valot teoksiin syttyvät perjantaina.
Perjantaina avautuva Lumen valotaidetapahtuma nousee niin sanotusti ”nextille levelille” toisena vuotenaan. Viikon mittaisen tapahtuman teema on yhteys, joka viittaa toisaalta sähköön, mutta käsittelee kuraattori Elina Tiaisen mukaan myös universaalia yhteyttä ihmisten välillä.
– Teema kumpusi ajasta, jota elämme, kaipuusta kokea olevansa yhteydessä muiden ihmisten kanssa.
Tiainen sanoo halunneensa rakentaa Raumalle kokonaisuuden, joka käsittelee teemaa eri tavoin ja tarjoaa yleisölle vaihtuvia tunnelmia ja vahvoja kokemuksia.
– Teokset käyvät myös keskustelua arkkitehtuurin kanssa.
Haku kiinnosti useita
Lumeniin järjestettiin avoin haku, johon saatiin toistakymmentä hakemusta. Niistä tapahtumaan valikoitui alle puolet. Osa taiteilijoista pyydettiin mukaan haun ulkopuolelta.
Taiteilijoita on kaikkiaan yhdeksän.
Korona on pitänyt ottaa suunnittelussa huomioon, ja virustilanne vaikutti myös valoteosten paikkojen valintaan.
– Pääosin taiteilijat ovat tarjonneet teoksia, jotka tulevat ulos.
Osa Lumenin teoksista on varta vasten Raumalle tehtyjä, osa on ollut esillä muualla. Uusi miljöö tekee Tiaisen mukaan teoksista kuitenkin erilaisia.
– Jopa niiden merkitys voi muuttua.
Harmoniasta värivaloihin
Tiainen on suunnitellut Lumenin reitin dramaturgiseksi kokonaisuudeksi, joka alkaa Pyhän Ristin kirkosta ja jatkuu kauppatorin ja Anundilanaukion kautta kaupungintalon sisäpihalle. Teoksia voi käydä katsomassa myös vapaasti omassa järjestyksessä.
– Kirkon seesteisestä tunnelmasta edetään kohti Anundilanaukion karkkivärejä, Tiainen kuvailee.
Reitin kokoajana toimii luvialaisen Mollu Heinon Pikkutähti-teos, Pikkutähti ja sen säteet, jotka ovat sinkoutuneet ympäri Vanhaa Raumaa.
Valotaiteelle on löytynyt myös uusia tiloja, kuten tyhjillään oleva karkkikauppa ja Anundilanaukion grillirakennus.
Niissäkin valotaidetta katsellaan ulkoapäin.
Toini Nissisen ja Juan Kasarin teokset ovat sisällä liiketiloissa samoin kuin esimerkiksi Tero Jartin & Varjoluxin Kylmää nuotiota kaupungintalon sisäpihalla.
Viime vuoden tapaan myös Tarvonsaaren koulun seinää koristaa videomappaus. Seinä on varattu yritysyhteistyölle, jota Tiainen toivoo tapahtumaan tulevina vuosina lisää.
Valon monet muodot
Oman valoteoksensa paikan kävi joulun alla tarkastamassa mikkeliläinen valaistussuunnittelija ja valotaiteilija Elisa Hillgen. Mobile-teos sijoittuu Vanhan Raatihuoneen sisäpihalle.
Sen muodostavat valossa pyöriviät kiekot.
– Kiekot eivät ole teoksen ydin, vaan se, miten valon liplatukset, heijastukset ja varjot heijastuvat seinäpintoihin, Hillgen kuvailee.
Teos oli syyskuussa esillä Jyväskylän Valon kaupungissa. Tuolloin se oli sijoitettu puistoon, jossa heijastukset osuivat puiden oksistoihin. Vanhan Raatihuoneen sisäpihaan valotaiteilija on tyytyväinen.
– Paikka on hieno ja sopii teemaan. Raumalla on tiivis, kiva ohjelma.
Hillgeniä voi kutsua valon asiantuntijaksi, sillä hän työskentelee erilaisten kaupunkivalaistusprojektien parissa. Hän on muun muassa Jyväskylän Valon kaupunki -hankkeen valaistuskoordinaattori.
Omassa taiteellisessa työssään hän tutkii valon perusilmiöitä kuten varjoja, heijastuksia ja liikettä sekä valon suhdetta erilaisiin materiaaleihin.
Valotaide osuu tarpeeseen
Turkulainen valotaiteilija Antti Kulmala oli keskiviikkona Raumalla rakentamassa omaa teoskokonaisuuttaan.
Futuristinen Dimension X nähdään kolmessa kohteessa: kauppatorilla, Anundilanaukiolla ja kaupungintalon sisäpihalla.
Kulmala kuvaa triplaantuvaa teoskokonaisuuttaan ”mystisiksi porteiksi, joilla on yhteys toisiinsa”.
Teos sai ensi-iltansa Turussa 2020 ja se on sen jälkeen nähty Joensuun Visual festivaaleilla 2020 ja Jyväskylän Valon kaupungissa viime syyskuussa.
Teoksen elementtejä ovat valoon reagoivat peilipinnat ja metalliset sylinterit.
– Työ syntyi siitä ajatuksesta, kun jäin miettimään, miten voisi heijastaa valoa, jos käytettävissä ei ole veden kaltaista heijastavaa pintaa.
– Teos muuttuu aina hieman ympäristön mukaan adaptoituessaan uuteen paikkaan.
Valotaide osuu Kulmalan mukaan paikkaansa juuri nyt. Mahdollisuus kokea elämyksiä korostuu tässä ajassa.
– Korona-aikana valosta on muodostunut toivon symboli. Valotapahtuma on vastalause sille, että kaikki on kiinni, nyt on kiva lähteä kotoa ulos.
Lumen
Raumalla 7.–15.1. Teokset ovat valaistuna joka päivä kello 17–22.
Taiteilijat: Mollu Heino, Elisa Hillgen, Camilo Sanchez, Niko Tiainen, Simo Rouhiainen, Toini Nissinen, Antti Kulmala, Tero Jartti ja Varjolux ja Juan Kasari.
Lisäksi kuraattori Elina Tiaisen yhteistyössä Rauman taiteilijaseuran ja Rauman taidegraafikkojen kanssa toteuttama pop-up-taideteosprojisointi Isokirkkokadulla rakennuksen seinässä.
Kohteet: Pyhän Ristin kirkko, kauppatori, Vanhan Raatihuoneen sisäpiha, Anundilanaukio ja Rauman kaupungintalon sisäpiha.
Oheiskohteet: Silmäoptikot Palmu ja Tarvonsaaren koulu.
Teosten lisäksi keskeisten rakennusten julkisivuja, kuten kaupungintalo, ja pintoja valaistaan ja kaupunkikuvaan tuodaan valoa.
Teostiedot ja kohdekartta: lumenrauma.fi.
Parisataa valonheitintä ja20 kilometriä kaapelia
– Suurempi, monimutkaisempi ja paljon uutta tekniikkaa, kuvailee Lumenia toista kertaa järjestettävän valotaidetapahtuman tekninen tuottaja Mikko Kiviharju.
– Nyt mukana on paljon ulkopuolisia taiteilijoita, joille tarjoamme tekniikka-apua.
Viikon mittaisen tapahtuman järjestämistä Kiviharju sanoo haastavaksi paitsi tekniikaltaan myös siksi, että laitteisto on alttiina sääolosuhteille viikon ajan.
– Tekniikan on kestettävä ja oltava yleisölle turvallista.
Rakentaminen aloitettiin tiistaina. Kiviharju uskoo, että taiteellisten visioiden tuomia teknisiä haasteita riittää tapahtuman avautumiseen saakka.
Lumen rakentuu Kiviharjun mukaan noin 200:lla yksiköllä valonheittimiä ja 20 kilometrillä kaapelia. Videoprojisointeja on kymmenkunta.
Suurin haaste on silti ollut pandemia, jolla on ollut suuri vaikutus kohteiden valinnassa. Teokset ja valaistut kohteet on sijoiteltu väljästi, mikä mahdollistaa teosten katselemisen ilman tungosta.
Suomessaeletään valo-tapahtumienbuumia
Valotapahtumien määrä on kasvanut Suomessa hurjalla vauhdilla. Lumenin kanssa miltei samaan aikaan avautui jo perinteeksi muodostunut Lux Helsinki (5.–9.1.). Monilla muillakin kaupungeilla on omat valotapahtumansa.
Viime viikolla myös Eurajoelle, Vuojoen kartanomiljööseen perustettiin Mapsion, ensimmäisen kerran ensi lokakuussa järjestettävä kansainvälinen videomappauskilpailu ja mediataiteen monitapahtuma.
Sitä ovat rakentamassa Lumenia kuratoinut Elina Tiainen, hänen mediataiteilijapuolisonsa Niko Tiainen, Mikko Kiviharju ja Eurajoen kunta.
Elina Tiaisella on alan osaamista Suomenlinnassa järjestetyistä Suomen valotaiteen seuran biennaaleista, Flash 2- ja Flash 3:sta, joiden tuottaja hän on ollut. Viimeisin biennaali oli viime marraskuussa.
Tiaisen mukaan Suomessa ei voi olla liikaa valotapahtumia.
– Meillä on paljon pimeää aikaa, jolloin valoa ja väriä kaivataan. Valo on hyvin kokemuksellinen asia ja sopii kaupunkitapahtumiin. Myös monet taiteilijat ovat kiinnostuneita valon käytöstä esimerkiksi veistostaiteessa.
Valaistussuunnittelija, valotaiteilija Elisa Hillgen näkee valotaidetapahtumat kaupunkien vetovoimatekijöinä, joilla on suuri merkitys niiden imagoille.
– Suomessa kaikki kaupungit kärsivät kesäkaupunkikirouksesta.
Hillgenistä on hyvä, että valotapahtumissa näkyy paikallisuus ja ne on ripoteltu pitkin pimeää kautta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.