Mölyäijillä on takanaan tuore reissu Helsinkiin, ryhmä esiintyi keskiviikkona Eläkeliiton 50-vuotisjuhlissa Finlandia-talossa isolle yleisölle. Samalla tuli korkattua pääkaupunkiseutu ja maine kiiri: striimattuna juhla levisi jopa Suomen rajojen ulkopuolelle.
– Kun on käyty Suomenlahden rannalla on helppo jatkaa muualle Eurooppaan, pyhärantalainen Seppo Punna myhäilee.
Ryhmän vetäjä, kirkkoherra Petri Laitinen uskaltaa sanoa, että äijät ovat kovassa nosteessa.
– Näytti siltä, että äijät erottuivat omalla tyylilajillaan ja meille tuli paljon keikkapyyntöjä. Pystyttiin pitämään riittävä rentous, ei puserrettu liikaa, ehkä teknisesti parhain suorituksemme, hän arvioi.
Laitinen tekee kappaleet ja suunnittelee ohjelmiston: Mölyäijät eivät suoranaisesti huuda, mutta ilmaisevat itseään hänen mukaansa voimakkaasti. Ohjelmistossa on tällä hetkellä kymmenkunta kappaletta.
– Tulkinnoissa vuorottelevat komedia ja syvälliset ajatukset, koko ajan tasapainoillaan huumorin ja vakavan sanottavan välillä. Ajoitus on tärkeä.
Finlandia-talon lavalla vedettiin tuttu kolmen kappaleen setti. Esiintymiseen myös seitsemän hengen ryhmä on itse tyytyväinen.
– Aplodien perusteella ainakin meni hyvin, ja meilläkin oli hauskaa, tuumaa Markku Nurmi Pyhärannasta.
– Tosin meillä on aina hauskaa, ei tähän muuten olisi koskaan lähdettykään, jatkaa Punna.
Rehellisesti laulutaidottomia
Yhteisöllisyys, hyvä porukka ja rento meininki on pitänyt silloisen Pyhärannan, nykyisen Laitilan kirkkoherran Petri Laitisen vuonna 2016 Pyhärannassa perustaman ryhmän tiiviisti kasassa.
– Seurakunnan miestyössä tuli puhetta kuorosta, sitten tsekattiin tilanne, kuinka moni äijistä laulaa. Kun löytyi vain yksi, käännettiin idea toisin päin ja lähdettiin tekemään laulutaidottomien kuoroa.
Suunta on sama edelleen, Mölyäijistä ei Laitisen mukaan tullut feikkilaulutaidottomien kuoroa, joka yhtäkkiä muutaman kuukauden kuluttua osaakin laulaa.
– Tiukkana kriteerinä oli korkeintaan kuutonen laulunumerona.
Seppo Punnan laulunumero esimerkiksi oli viisi, joskus tuli pelkkä viiva, kun koulun laulukokeesta ei tullut mitään. Johtava ajatus on se, että jokainen on mukana omalla äänellään.
– Voidaan ja saadaan käyttää sitä ääntä, jonka luoja on meille antanut. Siksi tähän ryhmään oli helppo lähteä mukaan, kiteyttää pyhärantalainen Iiro Mäki-Tanila.
Mölyämisestä eteenpäin
Nimeä pähkäiltiin tovi, huutajia ryhmä ei voinut olla, koska sellainen jo oli Oulussa.
Mölyäminen saattoi olla lähtökohta, mutta siitä on siirrytty eteenpäin, ja sivusta ryhmää seuraava kuoroihminen sanoo, että Mölyäijät on kovasti kehittynyt tulkinnoissaan.
Tämän myöntää myös ryhmän vetäjä Petri Laitinen. Se ei silti tarkoita, että Mölyäijät ryhtyisi laulamaan.
– Sen tyyppistä parannusta, että lähtisimme iskelmälliseen saati oopperalliseen laulun tuottamiseen, ei ole tulossa. Sinne ei lipsuta, Laitinen hymyilee.
Raumalainen Muisto Peräntie arvelee, että kehittymistä on tapahtunut erityisesti huutolausunnan samanaikaisuudessa. Esiintymisiä ei lyödä leikiksi.
– Laitamme itsemme likoon tosissamme. Moni epäili tätä ryhmää aluksi, ja meitä oli alun perin mukanakin enemmän, mutta osan pokka petti. Jäljelle jäi tämä perusryhmä, joka toimii hyvin.
Ryhmää on kuultu myös äänitteellä. Se fiittasi Viis papeista -yhtyeen Armo-levyllä 2017.
Sunnuntaina retroillaan
Sunnuntaina äijäkööri on mukana Laitilan kirkon retroiskelmämessussa, jossa esiintyminen on normaalia rennompaa. Kuoron esiintymisasu, tumma puku ja kirkkaansininen kravatti, jää kotiin ja asu vaihtuu hippimeninkiin.
– Ohjelmistossa äijät keskittyvät kukkiin, enkeleihin ja muihin herkempiin asioihin, Laitinen kertoo.Messussa kuullaan musiikkina vanhoja iskelmiä.
Nykyään ryhmä toimii Eläkeliiton Pyhärannan yhdistyksen alaisena osana Äijävirtaa-toimintaa.
Mölyäijät ovat mukana Laitilan kirkon Iskelmämessussa sunnuntaina 1.3. kello 18.
Juttua muokattu 29.2. Ryhmä toimii osana Eläkeliiton Pyhärannan yhdistyksen Äijävirtaa-toimintaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.