Rakentaa vai eikö rakentaa? Kauppakeskus, linja-autoasema, parkkipaikka vai urheilukenttä?
Niin sanottu Tarvontori on ollut jo vuosia tyhjillään, kun keskustelu kaupungin myymän tontin kohtalosta on käynyt kuumana. Näkökulmia riittää, mutta suurinta osaa vaikuttaa yhdistävän ajatus siitä, että kenttä on nykyisellään kuollutta kaupunkitilaa.
Luontoharrastaja Tapio Nylund on toista mieltä – ja perustellusta syystä.
– Nyt tämä alue on sukkession alkuvaiheessa olevaa ruderaattia, luontoarvoiltaan kerrassaan kaunis ja upea sirpale keskellä kaupunkia. Luonto kiittää!
Koiransilmiä ja piikkisalaattia
Selvennetään termit ensin.
Ruderaatti on niin sanotulle joutomaalle kehittynyt elinympäristö. Vaikka paikka on ihmistoiminnan aikaansaannosta, on ruderaatin ekosysteemi saanut muovautua luonnonmukaisesti (sukkessio) ja ilman ihmisen ohjailua.
Alkuvaiheessa tämä näkyy erityisesti ruohovartisena kasvillisuutena: kenttä on täynnä "rikkaruohoja".
Harjaantunut silmä erottaa kuitenkin suuren lajikirjon pietaryrtistä valkomesikkään ja peltosauniosta yksittäiseen, toista metriä korkeaan ukontulikukkaan.
Nylund on havainnut, että paikalla kasvaa jo nyt myös poikkeuksellisempaa ja maallikoille tyystin vierasta lajistoa.
Sellaisia ovat esimerkiksi piikkisalaatti ja kanadankoiransilmä. Molemmat ovat pitkään Suomessa esiintyneitä vieraslajeja, joita ei ainakaan vielä ole todettu merkittävästi haitallisiksi.
"Mutta eihän rikkaruohoja olekaan"
Kesä on jo lopuillaan, joten kasvillisuuden värikirjo ei ole enää komeimmillaan. Toisaalta tulevina kesinä – jos aluetta ei mullisteta – kirjavuutta tulee lisää.
– Tässä on sukkessio vielä ihan alussa, mutta tästä se lähtee. Parin-kolmen vuoden päästä näyttää jo aivan erilaiselta.
Moni pitää kuitenkin tällaista rikkaruohojen valtaamaa aluetta rumana.
– Mutta eihän rikkaruohoja olekaan – on vain kasveja, jotka joidenkin ihmisten mielestä kasvavat väärässä paikassa, Nylund puuskahtaa.
– Ruderaatit ovat osa monipuolista kaupunkiympäristöä.
Kyse ei ole hänen omasta, tuulesta temmatusta näkemyksestään. Ruderaatit ovat tutkijoidenkin mukaan erittäin merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle eli elonkirjolle.
Korvaavia ympäristöjä uhanalaisille
Pahenevan luontokadon aikana joutomaaluonnon merkitystä korostaa se, että ruderaatit syntyvät yleensä taajamiin.
Kun silmänsä osaa pitää auki, löytyy Raumalta kohtuullisen kokoisia ruderaatteja esimerkiksi radanvarresta ja teollisuusalueiden reunamilta.
– Pienempiä joutomaita on siellä täällä.
Nylund näkee, että siirtomaalla muovattu, osin hiekkainen Tarvontori on kuitenkin poikkeuksellinen. Se johtuu laajuudesta ja sijainnista aivan ydinkeskustassa.
Lisäksi juuri tällaiset, avoimet ruderaatit todettu tutkimuksissa erityisen arvokkaiksi. Tällaisissa paikoissa olosuhteet muistuttavat esimerkiksi metsäpalojen alta paljastuvia harjurinteitä tai muita jatkuvassa auringon paahteessa olevia, avoimia ympäristöjä.
Paahdeympäristöt ja niiden lajisto ovat hätää kärsimässä muun muassa umpeenkasvun vuoksi.
– Ruderaateilla on merkittävä rooli uhanalaisten paahdeympäristöjen korvaajana, Nylund selventää.
Luontokohde keskellä kaupunkia
Ruderaatit tarjoavat myös niin sanottuja ekosysteemipalveluja, kuten ravintoa elintarviketuotannolle ja ekosysteemeille kriittisille pölyttäjille. Nytkin Tarvotorin pietaryrteissä ja petosaunioissa pörrää kimalaisia ja mehiläisiä.
Rakentamattomalla tontilla on Nylundin mielestä paljon muutakin tarjottavaa kaupunkilaisille.
– Nythän tässä voi aivan keskustan liepeillä tarkkailla, miten luonto toimii, hän sanoo.
– Ensin alueen valtaavat yksivuotiset runsassiemeniset kasvit, ne vetävät puoleensa hyönteisiä, perhosia, kuoriaisia, kimalaisia ja paljon muita. Ja niiden perässä seuraavat linnut. Varsinkin talvella talventörröttäjät ovat linnuille todellinen ruoka-aitta.
Arvoa ei aina ymmärretä
Suomessa ruderaattien arvoa kaupunkikuvan rikastajana ja jopa merkittävänä sitä leimaavana tekijänä ei ole oikein otettu laajalti omaksi.
– Kaupunki ja luonto nähdään yleensä toistensa vastakohtina. Rakennuspaineet ja ihmisten esteettiset mieltymykset ovat lähes pääsääntöisesti luonnon turma.
Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa kaupunkeihin jäi toisen maailmansodan jälkeen runsaasti joutomaata. Siellä ruderaattikasvillisuus on otettu merkittäväksi vaihtoehdoksi istutettujen koristekasvien rinnalle.
Esimerkiksi Berliinin kuuluisa monitoimipuisto Park am Gleisdreieck oli alun perin rautatieristeys, ja spontaanisti kehittyvälle ruderaattikasvillisuudelle on annettu alueella tärkeä rooli. Se kertoo samalla alueen historiasta.
Puistokin voisi olla vetovoimatekijä
Nylund kaipaa Tarvontori-keskusteluun lisää näkökulmia.
Hän silti ei ainakaan vakavissaan esitä, että Tarvontori pitäisi jättää nykyiselleen. Mutta ei hän katsoisi suopeasti vetovoimatekijäksi visioitua kauppakeskusta tai parkkipaikkaakaan.
Sen sijaan sydäntä lämmittäisi viheralue, jossa ruderaatillakin voisi olla sijansa. Samalla viherkäytävä jatkuisi katkeamatta Keskuspuistosta Raumanjoelle ja sen kautta Äyhönjärvelle.
– Aivan ydinkeskustassa oleva oikea puisto voisi lisätä Rauman vetovoimaa. Siis puisto, jossa on muutakin kuin kiinalaisista kivistä aseteltuja polkuja, sängelle nypittyä nurmikkoa ja ulkomailta tuotuja koristepensaita.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.