Tänä kesänä taiteeseen voi tutustua myös luontopolulla. Omenapuumaan metsäpolkua ei tarvitse kovin pitkää tallustaa, kun silmä erottaa koivikossa tyynesti lepäilevät lampaat.
Reiälliselle kankaalle tulostetussa valokuvasuurennoksessa Urmas, Herkko, Åska, Ensio, ovat eurajokelaisen Maija Eskon lampaat.
– Ihan kuin ne olisivat muuttaneet tänne Lutajärven rannalta, Esko toteaa.
Luotaamaton alue -taidetapahtuma laajenee myös lampaiden kotimaisemiin Eurajoen Lutajärvelle kuvataiteen päivänä 10.7.
Kuudetta kertaa meren äärellä
Retkeilyalueen kahden kilometrin pituisen reitin teokset ovat osa Eskon, Emilia Badyarin ja Liisa Hyvösen toteuttamaa Luotaamatonta aluetta, joka järjestetään tänä kesänä jo kuudennen kerran.
Tämä vuosi poikkeaa edellisistä, sillä kuvataidetta on tuotu aiempaa enemmän saariston ohella myös mantereelle.
Luotaamattoman alueen taidetta löytyy Nurmeksen saaresta, Haminakarista ja Kylmäpihjalan majakalta ja mantereella Rauman Omenapuumaan ohella Pyhärannan Rihtniemestä.
– Rannikolla olemme olleet aikaisemmin vain yhtenä vuonna, silloin oltiin muinaisilla meren rannoilla Eurajoella, Esko kertoo.
Teoksilla verkkonäyttely
Syy, miksi nyt ollaan mantereella, on korona, jonka takia ei haluttu lähteä järjestämään yhteiskuljetuksia saariston kohteisiin.
– Olisimme helposti voineet perua koko tapahtuman.
Sen sijaan taidetapahtumaa järjestävä kolmikko lähti pohtimaan, minne muualle kuin saariin taidetta voisi tuoda ja voisivatko taiteilijat osallistua tapahtumaan etänä.
– Kunto- ja metsäpoluille yhteiskuljetuksia ei tarvita, Esko sanoo.
Uusien paikkojen lisäksi uutta ovat kankaalle tulostetut valokuvasuurennokset, joitaesimerkiksi ovat kaikki Omenapuumaan reitin varren teokset
– Osa teoksista löytyy myös fyysisinä saaristosta, osa on ainoastaan tulosteita.
Mollu Heinon aidot teokset on sijoitettu Kylmäpihlajan majakalle.
Luonnon ehdoilla
Luotaamattomassa alueessa on mukana 13 taiteilijaa, jotka valikoituivat mukaan haun kautta.
Teemana teoksissa on tänä vuonna syvyys, jota on teoksissa käsitelty laajasti.
Teosten valinnassa Esko, Badyari ja Hyvönen ovat painottaneet toimivaa kokonaisuutta. Sijoittelussa on menty luonnon ehdoilla.
– Täällä Omenapuumaassa on jo valmiina kaunis ympäristö, joten teokset pitää upottaa tänne niin, etteivät ne häiritse, kun ihmiset tulevat tänne nauttimaan luonnosta, Badyari sanoo.
Hän itse on kahden kuvan sarjassaan käsitellyt teemaa muovipussien kautta.
– Ajatuksena on ollut se, mitä kaikkea syvyydestä voi löytää.
Valokuvasuurennokset istuvatkin hyvin maastoon. Liisa Hyvösen sadetutkielma, Silloin kuin satoi, sijaitsee valoisassa kuusikossa. Emilia Badyarin Katso mitä löysin on keskellä koivikkoa.
Reitillä olevista teoksista on jo saatu hyvää palautetta.
– Monet ihmiset ovat jo löytäneet ne, Badyari sanoo.
Kulttuuria saaristoon
Luotaamaton alue lähti vuonna 2015 ajatuksesta vallata Rauman saaristosta pala myös taiteelle.
– Meillä on täällä huikean hieno saaristo ja rannat, joista iso osa on kaikkien käytössä, mutta alueita ei oltu kulttuurimielessä hyödynnetty, Maija Esko taustoittaa.
Esko, Badyari ja Hyvönen ovat olleet mukana alusta saakka. Korvaamaton apu veneettömille naisille on ollut Rauman saariston saaristoisäntä Uula Jänkävaara.
Luotaamaton alue toteutetaan yhteistyössä Rauman kaupungin kanssa. Tänä vuonna tapahtuman tukija on Erkki Paasikiven säätiö, ensi vuonna Suomen Kulttuurirahasto.
Omenapuumaassa on jo valmiina kaunis ympäristö, joten teokset pitää upottaa tänne niin, etteivät ne häiritse, kun ihmiset tulevat tänne nauttimaan luonnosta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.