Suomen Luustoliitto kertoo, että osteoporoosin eli luukadon hoidossa on puutteita useissa sairaanhoitopiireissä, mikä johtaa potilaiden epätasa-arvoiseen asemaan.
Tieto ilmenee sairaanhoitopiireille tehdystä liiton kyselystä, johon saatuja vastauksia verrattiin osteoporoosin kansalliseen hoitosuositukseen.
Äärestä laitaan
Luuliiton mukaan osteoporoosin hoito toteutuu epätasa-arvoisesti sekä sairaanhoitopiirien välillä että niiden sisällä.
– Kyselymme perusteella osteoporoosin hoitoketjut eivät kaikkialla toimi. Monessa sairaanhoitopiirissä sairautta ei esimerkiksi seulota tarpeeksi, jolloin se jää helposti diagnosoimatta, Luustoliiton toiminnanjohtaja Ansa Holm toteaa.
Puutteita havaittiin myös aloitetun hoidon tehon seuraamisessa ja potilaille annetussa omahoidon ohjauksessa.
– Tilanne on kaiken kaikkiaan epätasa-arvoinen. On alueita, joissa osteoporoosi hoidetaan hyvin, mutta sitten on alueita, joissa hoito esimerkiksi jätetään kesken, Holm sanoo.
Tietoa ei saa tarpeeksi
Luustoliiton kyselyyn vastasi elo–syyskuussa seitsemän sairaanhoitopiiriä. Lisäksi liitto teetti touko–kesäkuussa kyselytutkimuksen, johon vastasi noin tuhat osteoporoosia sairastavaa potilasta heidän kokemuksistaan sairauden hoidosta.
Holmin mukaan ihmiset, joilla osteoporoosi todetaan, saavat usein liian vähän tietoa sairaudestaan. Kyselyyn vastanneista noin kolmannes sanoi, ettei heille kerrottu diagnoosin yhteydessä lainkaan, mitä osteoporoosi tarkoittaa.
– Taudin hoito on sairastavan ihmisen näkökulmasta erittäin vaikeaa: sairaus oireilee vain murtumina, se on pitkäkestoinen, ja hoitaminen itse on hyvin hankalaa sekä teholtaan hidasta, Holm luettelee.
Osteoporoosissa luun lujuus heikkenee muun muassa luun mineraalimäärän vähentymisen vuoksi. Tämän seurauksena luu voi murtua vähäisestäkin vammasta.
– Hoitoa täytyy tehdä itse koko loppuelämä. Kuitenkin harva saa omahoitoon riittäviä ohjeita ravinnosta, liikkumisesta ja kaatumisten ehkäisemistä. Nämä ovat perusasioita, jotka toteutuvat Suomessa vain osalle, Holm sanoo.
Lähes kaksi kolmasosaa liiton kyselyyn vastanneista kertoi, ettei ollut saanut ohjausta itsensä hoitamiseen. Todetun osteoporoosin taustalla olevia syitä oli selvitetty noin kahdella vastaajasta viidestä.
Väestön ikääntyessä lasku kasvaa
Osteoporoosi on sairaus, jonka riskit kasvavat iän myötä. Luustoliiton toiminnanjohtaja Holm pelkää, että jos hoidon nykyongelmiin ei puututa, ne paisuvat tulevaisuudessa pahemmiksi.
– Suomen väestö vanhenee kovaa vauhtia, ja osteoporoosin kunnolliseen hoitoon kannattaisi nyt kiinnittää huomiota. Meillä on aikamoinen tilanne kohta muuten edessä.
Hän pelkää, että tulevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistuksessa osteoporoosin kaltaiset pitkäaikaissairaudet jäävät helposti taka-alalle.
– Sairaus aiheuttaa sekä kustannuksia yhteiskunnalle että kuolleisuutta. Sote-uudistuksen yhteydessä tulisi katsoa, miten hoitoketjut toimivat, Holm toteaa.
– On tutkittu, että osteoporoosin hyvällä hoidolla saadaan ylläpidettyä ja jopa kehitettyä potilaan toimintakykyä. Hoitamattomuus tai hoidon kesken jättäminen on ongelma.
STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.