Luvian Lemlahden tuulivoimalat on taas nostettu pöydälle – samaan aikaan Suomessa tutkitaan infraäänen aiheuttamaa fysiologista vastetta uudella tavalla

Pro Lemlahti -liike ihmettelee, miksi kolme vuotta sitten käsitelty asia on nostettu taas pöydälle Eurajoella. Samalla Suomessa tutkitaan ensi kertaa kunnolla tuulivoimaloiden aiheuttaman infraäänen vaikutusta ihmisiin.

Eurajoen Luvialla toimiva Pro Lemlahti -liike ihmettelee keskustelua Lemlahden tuulivoimalahankkeesta.

– Hanke saatiin kaatumaan noin kolme vuotta sitten, ja nyt taas sitä käsitellään. Ihmetyttää, että täytyykö tästä nyt joka kolmas vuosi taistella, Pro Lemlahden Seppo Vanhakartano sanoo.

Kyse on tuulivoimapuistosta, jonka kaavaluonnoksen Luvian ja Eurajoen kunnat hylkäsivät vuonna 2015. Viime vuoden lopulla asia nostettiin uudelleen esille Eurajoen kunnanvaltuustossa.

"Terveysriski heille, jotka altistuvat jatkuvasti"

Lemlahden tuulivoimaloita on suunniteltu Luvian ja Eurajoen entiselle kunnanrajalle. Viime lokakuussa 18 kunnanvaltuutetun yhteisaloitteessa todettiin, että tuulivoimayhtiö WPD Finland Oy on jälleen kiinnostunut hankkeesta.

Pro Lemlahden mukaan tuulivoimalat aiheuttaisivat haittaa Lemlahden ympäristölle ja lähialueen asukkaille.

– Tuulivoimalat olisivat terveysriski heille, jotka altistuisivat niille jatkuvasti. Olemme huolissamme lapsiperheistä ja eläkeläisistä, Vanhakartano sanoo.

Etenkin tuulivoimaloiden aiheuttaman infraäänen eli matalataajuuksisen äänen vaikutuksista ihmisten terveyteen on kiistelty julkisuudessa.

Muun muassa Merikarvialla noin 50 ihmisen kerrotaan muuttaneen pois tuulivoimaloiden läheisyydestä, koska voimalat aiheuttavat ihmisille terveysongelmia.

– Aiemmissa tutkimuksissa meluvaikutuksia on tutkittu pienemmillä voimaloilla. Nykyiset voimalat ovat eri luokan laitteita, ja ne tuntuvat myös aina suurentuvan sen jälkeen, kun on saatu ensin lupa voimaloiden rakentamiseen, Vanhakartano sanoo.

Tieteellistä näyttöä ei ole löydetty

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisi vuonna 2017 selvityksen tuulivoimaloiden melun aiheuttamista terveyshaitoista.

Selvityksen mukaan tuulivoimalat tuottavat sekä melua että ihmiskorvan kuulemattomissa olevaa infraääntä. Infraääni on yleistä kaikkialla luonnossa ja rakennetussa elinympäristössä.

Tuulivoimaloiden infraäänen tason todetaan olevan samaa tai pienempää kuin kaupunkikeskustoissa, mutta suurempaa kuin luonnossa.

Oireiluun, kuten päänsärkyyn, huimaukseen, pahoinvointiin, uupumukseen, tinnitukseen ja rytmihäiriöihin ei löytynyt tieteellistä näyttöä.

Selvityksessä kuitenkin kerrottiin, että tuulivoimaloiden tuottaman infraäänen vaikutuksia on tutkittu sen verran vähän aikaa, että pitkäaikaisen altistumisen haittoja ei voida sulkea pois.

"Kokeessa mitataan muun muassa sydämen lyöntitiheyttä. Ihmiset saavat myös kertoa omat tuntemuksensa."

Fysiologisia reaktioita selvitetään kokeella

Seuraavan selvityksen on määrä valmistua helmikuussa 2020. Kysymys on uudenlaisesta tutkimushankkeesta, jota toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Helsingin yliopisto, Työterveyslaitos ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Hankkeessa hyödynnetään mittauksia, kyselytutkimuksia ja kokeellista tutkimusta.

Tutkimushankkeen vetäjän, VTT:n tutkija Panu Maijalan mukaan hankkeessa pyritään selvittämään muun muassa tuulivoimaloiden äänen fysiologista vastetta ihmiseen.

– Yksi hypoteesi on, että infraääni aiheuttaa oireilua, mutta sitä eivät ole aiemmat tutkimukset osoittaneet, Maijala kertoo.

Valtion rahoittamassa tutkimuksessa uutta on nimenomaan se, että fysiologista vastetta tutkitaan nyt Suomessa ensimmäistä kertaa kokeellisesti.

Koehenkilöitä on 50–100, ja jokainen heistä kutsutaan kuuntelemaan tuulivoimalaa vastaavaa. Yksittäinen henkilö osallistuu kokeeseen yhden päivän aikana ja kuuntelee ääntä kaksi kertaa noin 30–45 minuutin ajan.

– Samalla mitataan muun muassa sydämen lyöntitiheyttä. Ihmiset saavat myös kertoa omat tuntemuksensa, Maijala selvittää.

Kokeellisessa tutkimuksessa käytettävä ääni yritetään Maijalan mukaan saada vastamaan mahdollisimman paljon autenttista tuulivoimalaa.

Poliitikot päättävät lopulta voimaloista

Tuulivoiman aiheuttamista terveyshaitoista keskustellaan paljon sekä Suomessa että ulkomailla.

Esimerkiksi Puola aikoo luopua mantereella sijaitsevista tuulivoimaloista vuoteen 2035 mennessä terveysvaikutusten takia.

Myös Tanska vähentää mantereella sijaitsevia tuulivoimaloita ja lisää merellä olevien voimaloiden määrää.

Maijalan johtaman tutkimusryhmän tavoitteena on luoda Suomeen luotettavaa tietoa poliittisen päätöksenteon tueksi.

– Poliitikot tekevät päätökset loppujen lopuksi, Maijala muistuttaa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut