Suomalaisten kielitaito murenee. Englantia kyllä osataan, mutta muiden kielten opiskelu ja sitä kautta osaaminen vähenee.
Työelämässä olisi kuitenkin jatkossakin hyvä osata muutakin kuin englantia.
Rauma on vientikaupunki
– Monipuolinen kielitaito on erittäin tärkeä osaamisalue Rauman seudun yrityksissä. Täältä tehdään kauppaa ympäri maailmaa, jolloin kielitaitoa vaaditaan vientitehtävissä, Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa toteaa.
Piispa kuitenkin muistuttaa, että kielitaitoa tarvitaan myös ihan kotimaassa. Esimerkiksi osa Rauman seudun yrityksistä on globaaleja konserneja, jolloin organisaation työkielenä voi suomen lisäksi olla englanti.
– Työpaikat muuttuvat koko ajan entistä kansainvälisemmiksi ja osaajia tulee jatkossa eri kulttuureista ja kielialueilta suomalaiseen työelämään. Tarvitaan eri kielten ja kulttuurien tuntemusta.
Tärkeää hyvä kielitaito on myös Rauman seudun palveluyrityksissä. Piispa huomauttaa, että matkailijoita olisi hyvä pystyä palvelemaan muillakin kielillä kuin suomella ja englannilla.
Ruotsikin on yhä tarpeellinen
Vaikka englannilla pärjääkin laajasti, muiden kielten osaamisesta on aina hyötyä. Piispan mukaan EU-alueella tärkeitä kieliä olisivat edelleen myös saksa, ranska ja espanja, ja EU:n ulkopuolella esimerkiksi Aasian suunnan kielet. Piispa nostaa esille myös ruotsin.
– Niin sanotun skandinaaviskan osaaminen olisi tärkeää jatkossakin, kun pohjoismaat lähentyvät geopoliittisistakin syistä entistä enemmän toisiaan. Mutta olipa kieli melkein mikä tahansa, on uuden opiskelu hyvästä.
Piispan mukaan yrityksissä keskustellaan aika ajoin esimerkiksi vientimyyjien kieltaidosta. Pelkällä google-kääntäjällä ei maailmalla pärjää.
– Investointihyödykkeiden ja miksei myös kuluttajatuotteiden kaupanteossa sopimukset tehdään edelleen ihmisten välillä. Kohdealueen kielen ja kulttuurin osittainenkin tuntemus on ihan ehdoton olla hallussa luottamuksen rakentamiseksi.
– Googlen ykkösintressi tuskin on suomen kieli, joten tältäkin osin käännökset eivät oikein vielä ihan täysin toimi kuten pitäisi, Piispa lisää.
Kielitaidosta puhuminen saa Piispan miettimään, josko jollain aikataululla voisi kartoittaa laajemminkin alueen yritysten kielitaidon osaamistarpeita.
– Silloin esimerkiksi seudun oppilaitokset, kansalaisopisto mukaan luettuna, voisivat tarjota täsmäkoulutusta tarpeisiin, ehkäpä jopa ohjata nuoria tai työssäkäyviä tiettyjen kielten opintojen pariin.
Kirjoittaneiden määrä vähenee
Kielten opiskelun hiipuminen näkyy erityisesti lukioissa. Rauma on trendissä mukana.
Lähes kaikki kirjoittavat pitkän englannin. Raumallakin englannin suosio on pysynyt tasaisena. Viimeisen kymmenen vuoden aikana englannin kirjoittajia on Raumalla ollut 250–260 vuodessa.
Sen sijaan ruotsin suosio on laskenut jyrkästi. Kun vielä vuonna 2012 152 kokelasta kirjoitti ruotsin, oli heitä viisi vuotta myöhemmin 123 ja tänä vuonna enää 76.
Yhtä jyrkkä on lyhyen kielen kirjoittajien määrän lasku. Kymmenessä vuodessa Raumalla on tultu 79:stä 57:n kautta 34:een.
– Kirjoituksia painotetaan kuitenkin ehkä liikaakin, toteaa Rauman Lyseon lukion ruotsin ja espanjan opettaja Piia Haapanen.
– Toisaalta lyhyt kieli on aika varma kirjoitettava, jos on käynyt kaikki kurssit, jatkaa saman opinahjon saksan ja ruotsin opettaja Maija Dümig-Tanner.
Raumalaisopettajat ovat sitä mieltä, että tärkeämpää kuin jonkun kielen kirjoittaminen, on kielen opiskelu. Tulevaisuutta ajatellen jo sillä on merkitystä, että osaa kielen alkeet.
– Pienikin kielitaito on arvokas asia.
Lyhyestä kielestä voi vaikka vielä abi-vuonna ottaa pari alkeiskurssia, koska aina ei tarvitse tähdä ylioppilaskirjoituksiin.
Toki lukiolaiset tämän osaavatkin. Esimerkiksi tänä vuonna espanjan opiskelun aloittaneita oli peräti 55. Haapasen mukaan kolmen kurssin jälkeen alkaa sitten väki vähetä, kun alkeet on saatu haltuun.
Kielet tarpeen työelämässä
Miksi muitakin kieliä kuin englantia kannattaa opettajien mielestä lukiossa opiskella?
– Kielitaito saattaa tulevaisuudessa avata sellaisia työelämän ovia, jotka eivät muuten aukeaisi, Dümig-Tanner huomauttaa.
– Vaikka työsopimus kirjoitettaisiin englanniksi, verkostoituminen tapahtuu paikallisella kielellä, ruotsia ja venäjää opettava Tiina Jaakola toteaa.
Opettajien mukaan välillä entiset opiskelijat kertovat harmittelevansa, kun eivät lukiossa opiskelleet kieliä. Nyt niitä on pitänyt opiskella kalliilla kursseilla, kun lukiossa se olisi ollut ilmaista.
Opettajat toki tietävät, että yläkoulun jälkeen ollaan vielä aika nuoria näkemään, mitä tulevaisuudessa tarvitsisi. Varsinkin, kun moni ei lukioon tullessaan edes tiedä, mihin jatko-opintoihin haluaa pyrkiä.
Raumalla hyvä kurssitarjotin
Rauman Lyseon lukiossa voi nykyään opiskella suomen, ruotsin ja englannin lisäksi espanjaa, venäjää, saksaa ja ranskaa. Joskus listalla on ollut myös kursseja italiasta ja virosta, mutta tällä hetkellä ei.
– Meillä on hyvä kurssitarjotin. Pystymme tarjoamaan paljon sellaista, mitä eivät pienemmät lukiot pysty, Jaakola kehaisee.
Jaakolan mukaan Raumalla on myös hyvä tahtotila pitää pieniäkin ryhmiä koossa ja taata siten kielten opiskeluun jatkumo.
– Tänä vuonna ranska aloitettiin kahdella opiskelijalla, ranskaa ja englantia opettava Tuija Vahtola antaa esimerkin.
Itsekseen hollantia, kirjoituksissa espanjaa
Kielten opiskelussa voi valtavirtaa vastaan uida parillakin tavalla.
Rauman Lyseon lukiolaisista Kaisa Lehtinen kirjoittaa neljä kieltä äidinkielen lisäksi. Kasper Altink opiskelee kieliä myös itsekseen.
Hollantia pelaten
Altinkia kielet kiinnostavat. Itsekseen hän opiskelee hollantia. Lukiossa listalla ovat perinteiset englanti ja ruotsi. Lisäksi hän on suorittanut lukiossa kolme venäjän kurssia. Yläkoulussa hän opiskeli sekä venäjää että saksaa.
– Saksa oli kiva kieli, mutta minulla alkoi jo olla liikaa kursseja. Ja kaatui se saksa vähän verbien taivutukseenkin.Kirjoittaa Altink ei aio muuta kuin englannin.
– Minulle ei ole niin tärkeää paras arvosana. Opiskelen kieliä huvikseni. Kielien osaaminen avaa myös uusia ulottuvuuksia.
Kieliä opiskellessaan Altink ei tyydy vain oppikirjojen lukemiseen. Esimerkiksi kaverin kanssa pelatessa he saattavat käyttää pelikielenä hollantia. Muutenkin kaverien kanssa viestittelyssä tulee käytettyä muuta kuin suomea.
– Ja venäjän opinnoista on ollut käytännönkin hyötyä. Kesätyöpaikalla oli venäläisiä ja puhuin heidän kanssaan venäjää.
Lukion jälkeen Altink aikoo opiskelemaan ammattikorkeakouluun. Suunnitelmissa on konetekniikan-, sähkö- tai logistiikkainsinöörin tutkinto.
Erilainen lista
Lehtinen kirjoittaa englannin niin kuin valtaosa muistakin. Lisäksi hän kirjoittaa venäjän ja espanjan. Ruotsi tuli jo kirjoitettua.
– Venäjä on vähän erilainen kieli, eikä sitä moni osaa. Tulevia työmahdollisuuksiakin olen ajatellut, Lehtinen kertoo.
Venäjän opiskelut hän aloitti jo Raumanmeren yläkoulussa. Nyt lukiossa on menossa kahdeksas kurssi.
Kahdeksas kurssi on menossa myös espanjassa, jonka opiskelut Lehtinen aloitti lukiossa.
Lehtinenkin meni valtavirtaa lukion alussa ja suoritti kuusi kurssia pitkää matematiikkaa. Sitten hän sai tarpeekseen.
– Tein niin, että otin sitä, mikä kiinnostaa. Jotain kieltä aion mennä opiskelemaankin. Joko venäjää tai englantia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.