Maalaispoika ei viihdy cityssä

Baritoni Kristján Jóhannesson lataa akkujaan länsivuonoilla.Wienissä asuvan laulajan on päästävä joka vuosi kuukaudeksi Islannin rauhaan.

Onpas Kristján Jóhannesson pitkä! Eurajoen kristillisen opiston pihamaalla vastaan kävelee kaksi metriä lauluvoimaa. Korkeasta varresta on hyötyä muuallakin kuin koripallokentillä.

– Ilman muuta, yleisö haluaa nähdä pitkiä ihmisiä näyttämöllä, baritoni myhäilee.

Jóhannesson konsertoi eilen ensimmäistä kertaa Suomessa, Eurajoki Bel Canton konsertissa Eurajoen kirkossa.Länsi-Suomen musiikkikriitikko kirjoittaa viereisessä artikkelissa baritonin vahvasta tulkinnasta.

Esiintymisessä onkin laulajan mukaan kyse tunteiden välittämisestä.

– Teoksen pitää tuntua koko kehossa. Sillä, jos oma ihosi ei esiintyessä ole kananlihalla, miten se voisi yleisöllä olla?Jóhannssonn ei välttämättä koekaan, että hänen pitäisi kertoa yleisölle jollain. Kyse on laulajan mukaan enemmän siitä, mitä yleisö tuntee yhdessä laulajan kanssa.

Oopperasuunnistusta pitkin kyliä

Torstai-illan konsertin ohella baritonia voi kuulla tänään eri puolille Eurajokea ja Luviaa jalkautuvassa Oopperasuunnistuksessa.

Laulajalle kokemus on uusi, eikä hänellä ole hajuakaan minne taiteellinen johtaja Erik Rousi hänet tuuppaa, mutta hän sanoo menevänsä mielellään sinne, minne käsketään.

Eurajoelle laulajan houkutteli juuri Rousi, jonka kanssa Jóhannesson esiintyi Don Giovanni -oopperassa Israelissa viime vuonna.

Laulajat ovat myös opiskelukavereita Wienistä, ja tehneetkin yhdessä joitain pieniä produktioita.

– Tulemme hyvin toimeen, kuten skandinaavit aina.

Kyse on hänen mielestään samanlaisesta mielentilasta ja pohjoismaalaisten tasa-arvoisesta tavasta kohdata ihmisiä.

– Olemme samalla aaltopituudella.

”Mä maalaispoika oon, kaupunki ei sovi minulle”

Jóhannessonilla on takanaan viisi ja puoli vuotta Wienissä, josta hän sai työpaikan heti opintojen päätyttyä.Nyt hän sanoo pikkuhiljaa saaneensa kylliksi kaupunkilaiselämästä.

– Olen maalaispoika, kaupunki ei oikein sovi minulle, ja asuisin mieluummin maalla. Suunnitelmissa onkin muuttaa pois kaupungista heti, kun minulla on siihen varaa, hän suunnittelee.

Laulaja varttui kyllä Islannissa kaupungissa, mutta vietti kaiken liikenevän ajan länsivuonojen alueella, jossa isovanhemmilla on vapaa-ajanasunto.

– Minun on edelleen pakko saada viettää siellä luonnon keskellä yksi kuukausi vuodesta.

Eurajoelta laulaja palaakin pikaisesti Wieniin, mutta lähtee sitten lomalle kotimaahansa.

Insinööriopinnot vaihtuivat lauluun

Jóhannessonista ei oikeastaan pitänyt tulla oopperalaulajaa, ja hän ehtikin aloittaa insinööriopinnot. Oopperamusiikin hän tutustui kuitenkin jo lapsena.

– Kuorossa laulavalla isälläni oli vanhoja klassisen musiikin levyjä. Aluksi ne eivät herättäneet mitään mielenkiintoa, mutta sitten jotain tapahtui.

Laulaja muistaa vieläkin, mitkä kaksi teosta sai hänet oopperamusiikin lumoihin, toinen oli Pyhiinvaeltajien kuoro Richard Wagnerin Tannhäuser-oopperasta ja toinen Helmenkalastajien duetto.

Laulutunneille nuorimies ajautui vähän kuin vahingossa. Hänen lukio-opettajansa vinkkasi musiikinopettajalle pojasta, joka kuunteli oopperamusiikkia, ja tämä pyysi Jóhannessonia käymään.

– En edes kuvitellut osaavani laulaa, olin itse aina pitänyt oopperalaulajia jotenkin jumalallisina.

Laulutuntien kautta hän lähti lopulta parikymppisenä opiskelemaan laulua Wieniin.

– Tiesin, että jos haluan ammattilaiseksi, en voi jäädä Islantiin.

Islannistakin kurottelee Euroopan näyttämöille klassisen musiikin ammattilaisia, mutta ei Jóhannesonin mukaan siinä määrin kuin Suomesta

– Meillä on vahva kuorokulttuuri, niin kuin nähdäkseni teilläkin.

Wagner, Wagner, Wagner

Urastartti on kilpaillulla alalla sujunut mallikkaasti.

– Minulla oli tuuria kun pääsin, vähän ehkä jopa liian nuorena, laulamaan jo Guntherin roolin Wagnerin Jumalten tuhossa. Se oli todellinen haaste ja hyvin opettavaista.

Kaikkihan Wagneria haluavat laulaa, laulaja toteaa. Säveltäjään liittyy myös tulevaisuuden toiverooli, Ring-oopperan Odin.

– Loistavinta, mitä baritoneille koskaan on kirjoitettu!

Wagnerin oopperat kiinnostavat Jóhannessonia paitsi musiikillisesti, myös aihepiirinsä vuoksi, sillä niihin on haettu innoitusta viikinkien maailmasta.

– Vaikka hän oopperoissaan onkin kääntänyt skandinaavista mytologiaa miten sattuu. Ei se ihan sitä samaa ole, mitä äiti minulle luki kun olin pieni, laulaja hymyilee.

Jalat maassa

Tänä vuonna 27 vuotta täyttävä baritoni on vasta laulutaipaleensa alussa.

– Nyt näyttää siltä, että pyörät pyörivät, mutta olen myös tietoinen siitä, että vaikka laulajalla olisi kaikki tarvittava, onnistumisesta ei voi olla varma. Jos pärjää, voi pitää itseään onnekkaana ja jos ei, aina voi yrittää uudelleen.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut