Vaikka avomeren puolelta uutisoidaan jättihankkeista, on tuulivoimalla valtava imu edelleen myös maalla. Ilmattaren Humppila-tuulipuiston (kuvassa) voimaloiden enimmäiskorkeus on 210 metriä.
Suomen houkuttelevuus tuulivoimainvestointien kohteena heijastuu Rauman ympäristöön muutoinkin kuin merellä.
Eurajoen ja Porin Oosinselälle on jo ryhdytty rakentamaan Suomen Hyötytuulen maatuulivoimapuistoa, jonka voimaloista kymmenen sijoittuu Eurajoelle.
Säkylässä lukumäärä on ainakin paperilla vielä suurempi, sillä kuntaan on tulollaan kaksikin "nippua" erittäin suuria tuulivoimaloita. Toinen hankkeista saattaa olla osa keskiviikkona uutisoitua kansainvälistä jätti-investointia.
Kymmeniä hankkeita
Suomalainen Myrsky Energia ja tanskalainen rahastoyhtiö CIP kertoivat keskiviikkona yhteistyöstä, jossa ne investoivat Suomessa tuulivoimahankkeisiin yli kaksi miljardia euroa.
Yhteistyö koskee useita kymmeniä Myrskyn maatuulivoimahankkeita. Ensimmäisten rakentaminen on määrä aloittaa parin vuoden kuluttua, ja kaikki pitäisi saada käyntiin vielä 2020-luvulla.
Hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 1 800 megawattia. Lisäksi suomalaisyhtiöllä on perätin 3 000 megawatin verran hankkeita, jotka eivät ainakaan vielä kuulu yhteistyösopimukseen.
Yksi Myrskyn hankkeista on Säkylän Ruotanansuolla. Kuuluuko tämä jättisopimukseen vai ei – siihen yhtiö ei toistaiseksi vastaa.
– Emme vielä kerro ulospäin yksittäisten hankkeiden tilanteista CIP-kumppanuuteen liittyen, sanoo Myrsky Energian hankekehityspäällikkö Tiia Possakka.
Yksittäisistä hankkeista tullaan hänen mukaansa kertomaan keskeisille sidosryhmille "oikeassa järjestyksessä".
Luontoselvitykset aloitettu
Ruotanansuolle ollaan suunnittelemassa kuuden suuren tuulivoimalan puistoa. Kunta teki maaliskuussa päätöksen alueen osayleiskaavoituksen aloittamisesta.
Oletettavaa on, että hanke vaatii myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA). Syynä on muun muassa se, että lähellä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat Köyliönjärven ja Kokemäenjoen kulttuurimaisemat.
– Olemme varautuneet YVA-menettelyyn ja luontoon liittyvät selvitykset onkin aloitettu kuluneena keväänä. Seuraavaksi ovat vuorossa keskustelut ely-keskuksen kanssa, Possakka kertoo.
Sekä kaavoituksen osallistamis- ja arviointisuunnitelma että YVA-ohjelma tulevat nähtäville todennäköisesti syksyllä.
300 metrin yläraja
Valtatien 12:n pohjoispuolelle hahmotellaan Possakan mukaan minimissään 6,6 megawatin (MW) tuulivoimaloita, joiden kokonaiskorkeus on noin 250–260 metriä.
Tuulivoima-alalla kehitys on kuitenkin nopeaa, ja nämä luvut saattavat osoittautua liian pieniksi.
– YVA- ja kaavaprosesseissa sekä selvityksissä tulemme käyttämään voimaloiden maksimiarvona 300 metrin kokonaiskorkeutta.
Jos hanke etenisi yhtiön kannalta optimaalisesti, rakentaminen alkaisi vuoden 2025 lopulla. Tämä on kuitenkin teoriaa.
– Paljon sidosryhmä- ja viranomaisneuvotteluita on vielä käytävä, jotta aikataulu saa realistiset raamit.
Rakentamaan tänä vuonna
Valtatien eteläpuolella sijaitseva Korpilevonmäen tuulivoimahanke on paria askelta eli käytännössä useamman vuoden pidemmällä.
Alueen kaavoitus on valmis, ja rakennusluvillakin on lainvoima. Parhaillaan valmistellaan investointia hankintakilpailutuksineen, toteutussuunnitteluineen ja rahoituksineen.
Puistoon tulisi kuusi voimalaa, joiden teho olisi noin 6-7 megawattia ja korkeus enintään 270 metriä.
– Hankkeessa edetään lopulliseen investointipäätökseen tämän vuoden aikana, kertoo Ilmatar Energyn hankekehityspäällikkö Timo Laitinen.
Tavoitteena on myös aloittaa rakentaminen vielä tänä vuonna, jolloin tuulipuisto voisi tuottaa sähköä vuonna 2025.
– Tarkka rakentamisen alkamisen aikataulu ei ole selvillä ennen kuin investointivalmisteluvaihe on päätöksessä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.