Päivi Rekola on itsekin maatilayrittäjä. Hänen vanhin poikansa pyörittää tilan arkea sillä aikaa, kun Rekola on muualla töissä.
Sähkön hinta on noussut, samoin polttoaineiden.
Maanviljelyssä tarvittavien lannoitteiden hinta on pilvissä ja saatavuus todella kehnoa.
– Tämä on todella huolestuttava tilanne. Mikä ikävintä niin korot ovat lähteneet aika reippaaseen nousuun. Kustannukset nousevat, mutta tuotteiden hinnat laahaavat pahasti perässä. Viljan hintakin laski keväästä syksyyn tullessa selvästi, euralainen Päivi Rekola kertoo.
Hän on toukokuun alusta lähtien ollut mukana Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan Välitä viljelijästä -hankkeen projektityöntekijänä satakuntalaisten maatalousyrittäjien tukena.
Rekola kertoo puhelimen pirisseen ahkerasti. Monella yrittäjällä oma jaksaminen ja taloustilanne ovat olleet askarruttavimpia kysymyksiä.
– Tällä hetkellä tuntuu, että etenkin maitotiloilla on todella isoja haasteita kannattavuuden kanssa. Jos takana on vielä lainoja, niin silloin on todella hankala tilanne.
– Kyllä se kertoo paljon, että tällaista projektia maatalousyrittäjien avuksi on pitänyt tehdä. Avun tarve on todellinen, ei tällaista huvikseen ole tehty.
Keskustelu auttaa monesti pitkälle
Välitä viljelijästä -Projektin myötä maatalousyrittäjillä on mahdollisuus saada apua muun muassa jaksamiseen, maatilayrittämisen haasteisiin ja erilaisiin muutostilanteisiin.
– Minulla on puhelinkeskustelujen lisäksi viikoittain kahdesta kolmeen tapaamista maanviljelijöiden tiloilla. Haluan aina varata koko päivän yhdelle vierailulle, ettei vain jää mitään tärkeää sanomatta.
Itse vuodesta 2009 maanviljelijänä Euran Honkilahdella toiminut Päivi Rekola osaa omasta kokemuksestaan kohdata maanviljelijäkollegat oikealla tavalla.
Hän myös ymmärtää hyvin sen, että tilaa pyörittävän yrittäjällä voi olla joskus isokin kynnys tarttua ulkopuoliseen apuun.
Sen vuoksi monesti ensimmäinen soitto tuleekin maanviljelijän lähipiiristä tai yhteistyökumppanilta.
– Pitäisi uskaltaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä ja ottaa se ulkopuolinen ihminen mietintään mukaan, että voisiko venettä vielä kääntää ennen sukellusta. Aikaisessa vaiheessa on helpompi hakea niitä ratkaisuja.
Rekola muistuttaa, että monesti jo pelkkä keskustelu voi auttaa pitkälle. Esimerkiksi kasautunut laskupino voi ahdistaa, mutta nopeasti pinosta löytyy ne laskut, jotka voi hoitaa heti ja joiden kanssa pystyy järjestelemään maksusuunnitelman.
– Monesti käy niin, että kun talous käy haastavaksi yritetään juosta oravanpyörää vain kovempaa. Pitäisi osata pysähtyä ja miettiä, mihin suuntaan tässä lähteä. Ulkopuolinen voi nähdä asiat tuoreella tavalla, Rekola sanoo.
"Napanuora maatilaan vahva"
Päivi Rekola muistuttaa, että maanviljely-yrittäjyys on muuttunut. Ennen ajatusmalli on ollut siirtää tila luopujalta jatkajalle. Nykyisin Rekola näkee, että jatkajalla pitää olla aito kiinnostus ja rakkaus lajiin. Muuten yrittämisestä voi tulla liian iso taakka etenkin silloin, kun voittoa ei juuri jää viivan alle.
Rekola toivoisi, että maatilat nähtäisiin yrityksinä, eikä vain perinteen jatkumona. Kaikki ratkaisut pitäisi pystyä perustelemaan laskimella, mutta hän on huomannut, että maatalousyritystä hoidetaan toisinaan enemmän tunteella kuin muiden alojen yrityksiä.
Esimerkiksi hän nostaa impulsiivisesti tehdyt investoinnit.
Äärimmäisin vaihtoehto on tilan myyminen ja maatalousyrittäjyyden vaihtaminen toiseen ammattiin. Rekola muistuttaa, että rohkea päätös pitää tehdä ennen kuin on liian myöhäistä. Napanuora maatilaan on usein vahva.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.