Karla Castaño sai ajo-oppia Suomessa Jaakko Viitaselta. Kuva: Juha Sinisalo
Meksikolainen Raumalla asuva Karla Castaño päätti suorittaa ajo-opinnot asuttuaan noin viisi vuotta Suomessa. Castaño aloitti autokoulun marraskuussa ja sai kortin noin viikko sitten. Hän arvelee, että talvella suoritetusta autokoulusta on hänelle hyötyä.
– Suomessa on helppo pyöräillä ja kulkea julkisella liikenteellä. En halunnut kuitenkaan olla täysin riippuvainen niistä varsinkin talvella. Ei ole mukava pyöräillä tai odotella bussia, kun on 25 astetta pakkasta, Castaño kertoo.
– Melkein koko autokoulun ajan on ollut talvinen keli. Se on hyvä, koska ei sellaiseen voi millään muulla tavalla varautua kuin ajamalla sellaisessa. Aika paljon se on totuttelua vaatinut, mutta vaaratilanteilta on vältytty, hän naurahtaa.
Castaño kiittelee myös ajo-opettajaansa Jaakko Viitasta.
– Hän opetti varautumaan tilanteisiin todella hyvin jo etukäteen.
Liukas keli ajetaan usein simulaattorissa
Raumalla The Autokoulussa ajo-opettajana työskentelevä Viitanen kertoo, että Castañon tapaan monet muutkin ulkomaalaiset ottavat suomalaisia oppilaita enemmän ylimääräisiä ajotunteja. Lisäksi moni ulkomaalainen haluaa suorittaa liukkaan kelin ajonsa ajoharjoitteluradalla, kun suomalaiset valikoivat usein halvemman vaihtoehdon eli simulaattorin.
– Suomalaiset useammin haluavat suorittaa autokoulun mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman halvalla, Viitanen sanoo.
Myös Castaño kävi ajamassa liukkaan kelin ajonsa Hangassuon ajoharjoitteluradalla.
– Mielestäni se oli hyvää oppia, ja ihmettelen, miksi niin moni ei halua mennä radalle, hän toteaa.
Castaño kokee saaneensa suomalaisesta autokoulusta vastinetta rahoillensa.
– Hinta on järkevä siihen nähden, että sain käyttää autokoulun autoa ja sain erinomaista englanninkielistä opetusta. Osaan vähän suomea, mutta olisi ollut vaikeaa löytää opettajaa, joka olisi osannut selittää asiat suomeksi niin että ymmärrän, Castaño painottaa.
Ajo-opetusluvat yleistyneet selvästi
Jaakko Viitanen kertoo, että ajo-opetuksen hinta on Suomessa jonkin verran laskenut vuonna 2018 voimaan astuneen lakiuudistuksen jälkeen. Ajo-opetusluvan saaminen helpottui tuolloin, ja yhä useampi nuori saa ajo-opettajansa nykyään lähipiiristään.
– Jos aiemmin ajo-opetusluvalla opetuksen sai Raumalla ehkä 15–20 prosenttia, nykyään se on ehkä noin puolet, Viitanen arvioi.
Liikennevirasto Traficomin tilaston mukaan vuonna 2020 Suomessa ajo-opetusluvalla ajokorttinsa suorittaneita oli vajaat 40 prosenttia.
Ajo-opetusluvallakin opiskelevien täytyy ottaa kursseja autokoulusta tai viranomaisen hyväksymältä kouluttajalta. Neljä oppitunneista on ensimmäistä ajokorttia suorittaville (EAS) ennen ajo-opetuksen aloittamista, ja toiset neljä riskientunnistamiskursseja ennen ajokokeen suorittamista.
– EAS-kursseja ei tarvitse käydä, jos on esimerkiksi mopokortti. Tämän takia suurin osa käy vain neljä teoriatuntia koko autokoulun aikana. Ennen teoriatunteja oli 19, missä toki oli kiristämisen varaa, mutta onhan se iso ero, Viitanen sanoo.
Myös ajotuntien määrä väheni lakiuudistuksen myötä.
Ajokokeissa hylättyjä suorituksia yhä enemmän
Viitasen arvion mukaan ajokokeessa hylättyjen määrä on myös kasvanut viime vuosina opetuksen vähennyttyä.
Arvio pitää Traficomin tilastojen mukaan paikkansa. Autokoulussa oppinsa saavista vain 55 prosenttia läpäisi kokeen ensimmäisellä yrittämällä, kun vuonna 2016 lukema oli yli 70 prosenttia. Opetusluvilla saaneiden keskuudessa prosenttiosuus on pysynyt keskimäärin lähempänä samaa kuin aiemmin, ja vuonna 2020 kokeen läpäisi ensiyrittämällä noin 65 prosenttia opetuslupalaisista.
– Autokouluissa moni lähtee yrittämään ajokoetta pienemmällä ajomäärällä ja lyhyemmässä ajassa kuin ajo-opetusluvalla ajavat, Viitanen selittää.
Hänen mukaansa autokoulujen osalta tilastoa vääristää myös se, että ulkomaalaiset, jotka haluavat muuttaa oman maansa ajokortin Suomessa kelpaavaksi hakevat ajokorttia nimenomaan autokoulujen kautta.
– Viime viikollakin vein meidän kauttamme ajokokeeseen kaksi kiinalaista, jotka olivat molemmat ottaneet vain yhden ajotunnin Suomessa. Opetusluvalla ei ole varmaan kukaan ulkomaalainen vielä mennyt ajokokeeseen, Viitanen toteaa.
Mistä johtuu ajokokeen hinnannousu?
Viitasta hieman kismittää se, että ajokokeen hinta on noussut suureksi suhteessa ajo-opetuksen hintaan. Liikenne- ja viestintäministeriön määräämä ja Traficomin sopimuskumppanille Ajovarmalle maksettava B-luokan ajoneuvojen eli henkilöautojen ajokokeen hinta nousi 90 eurosta 93 euroon vuoden alussa.
– Sehän on ongelma sekä autokoulun että ajo-opetusluvan kautta ajavalle oppilaalle. Jos kokeen joutuu uusimaankin, niin sehän alkaa olla jo melkein 20 prosenttia hinnasta, Viitanen laskeskelee.
Viitanen myös ihmettelee, miksi ministeriö korotti ajokokeen hintaa jälleen, vaikka hinta nousi jo vuonna 2018 lakimuutoksen yhteydessä 65 eurosta 90 euroon.
– Samalla Ajovarmankin liikevaihto ja tulos on vain kasvanut vuodesta toiseen. Mistä tuo hinnankorotuspaine on tullut? Viitanen ihmettelee.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.