Melkein joka kolmas yö paukahtaa. Sellainen on Laitilan Metsästysseura ry:n johtokunnan puheenjohtajan Teuvo Heikolan viesti hirvieläinonnettomuuksien määrästä Laitilan alueella. "Meillä on kasitie, ja Ukitie on nykyään todella vilkas. Kauriskolareita on tullut viime aikoina aivan liian paljon."
Suomessa sattui alkuvuonna 1 897 kappaletta pelkästään valkohäntäpeuran aiheuttamaa tieliikenneonnettomuutta.
Suomen Riistakeskuksen tiedoissa juuri Laitilassa on sekä niin sanottuja riskipeltoja että onnettomuuksia muuta aluetta huomattavasti enemmän.
– Nyt pitäisi saada se kanta vihdoinkin pudotettua. Sitä on monta vuotta yritetty, mutta seurat eivät ole ottaneet lupia. Nyt niitä periaatteessa lähes pakotetaan ottamaan, vähintäänkin voimakkaasti suositellaan, Heikola tietää.
Eurajoella käytetään lähes kaikki luvat
Laitilan Metsästysseuralle myönnettiin peurojen kaatolupia noin kaksisataa kappaletta. Heikolan mukaan määrä on ollut vuosia varsin maltillinen naapuriseuroihin verrattuna.
– Olisimme voineet enemmänkin ottaa niitä. Meillä on noin 80 sorkkaeläinten metsästäjää. Nyt kun peura- ja kauriskantaa vähennetään voimakkaasti, niin metsästämiseen on tullut taas kiinnostusta, Heikola kertoo.
Eurajoen Metsästysseuralla peuroja kaataa myös noin 80 metsästäjää. Yhdistys sai tälle vuodelle 140 kaatolupaa. Yhdellä luvalla saa kaataa aikuisen peuran tai kaksi vasaa.
Eurajokelaisseuran johtokunnan puheenjohtaja Hannu Kivikkola kertoo, että määrä käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
– Viime vuonna meillä oli suurin piirtein sama määrä lupia. Olimme koko Suomessa kärkipäässä lupamäärän täyttämisessä. Meiltä taisi jäädä kahdeksan peuraa ampumatta.
Dreeverilläkin voi lähteä nyt peurajahtiin
Valkohäntäpeuraa ja hirveä on saanut kaataa syyskuun alusta lähtien pellolla vahtimalla.
Peuran osalta varsinainen jahtikausi alkaa 28. syyskuuta, hirvellä taasen 12. lokakuuta.
Metsäkaurista saa puolestaan metsästää ilman kaatolupaa.
– Kauriin kaatamisessa on ilmoitusvelvollisuus, ja seurat säätelevät määriä tarpeen mukaan. Meillä ei ole katsottu rajoittamista tarpeelliseksi, Kivikkola sanoo.
Seurojen metsästäjät eivät ole vielä peltojen laitaan vahtiin lähteneet, vaan moni odottaa hetkeä, kun jahtiin saa lähteä koiran kanssa.
– Vielä on otettu aika rauhallisesti. Mutta silloin mennään heti, jos jollain viljellyillä pelloilla häiriöksi saakka eläimiä, Heikola sanoo.
Eurajoen Metsästysseuran Kivikkola arvioi, että suurin osa kaadoista kuitenkin ammutaan vahdista, mutta koira on siinäkin tilanteessa hyvä apu.
– Meillä seurassa on koiran käyttö yleistynyt, kun saa korkeammillakin koirilla kuten dreevereillä ajattaa, Kivikkola sanoo.
Aiemmin ajometsästyksessä käytettiin lähinnä mäyräkoiria, sillä metsästysasetus rajasi koiran säkäkorkeuden 28 senttiin.
Elokuun alussa rajaa nostettiin 39 senttiin, millä halutaan monipuolistaa metsästystä. Sorkkaeläinten metsästykseen jalostettu dreeveri jaksaa jahdata hyvin myös lumisessa ja vaihtelevassa maastossa.
Vaikka valkohäntäpeuran pyyntilupien määrää on nostettu yli 30 prosenttia tihentymäalueilla, kannat tulevat metsästysseurojen aktiivien mukaan pysymään korkeina.
Tarkkaavaisuutta ja maltillista ajoa
Eurajokelaisseuran Hannu Kivikkola jopa arvioi, että kauriskannan määrä on alueella kasvanut selvästikin.
Jo tämän vuoksi etenkin syysaamuina ja -iltoina on liikenteessä oltava entistä valppaampi.
Ja kun jahdit alkavat, on se Kivikkolan mukaan syytä huomioida jo ajonopeudessa.
– Se on ihan varma, että kun ajokausi alkaa, niin eläimet saattavat tulla teiden yli vauhdillakin. Aina siihen pyritään, että ajoa ei tien suuntaan tehtäisi. Mutta eläin on eläin, se menee minne haluaa.
Katso Suomen Riistakeskuksen kartoista alueen riskipellot sekä paikat, joissa peurakolareita tapahtuu usein.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.