Diplomi-insinööri Jouni Silvennoinen tuli vakuutusyhtiöstä TVO:lle keväällä 2003. Hän aloitti OL3:n riskienhallintapäällikkönä. Seuraavaksi hän oli OL3:n laitostekniikkayksikön päällikkö. Vuodesta 2008 lähtien Silvennoinen on johtanut koko projektia.
Jouni Silvennoiselle tulee ensi vappuna täyteen 20 vuotta Olkiluoto 3 -projektissa.
Hän aloitti riskienhallinnan päällikkönä.
– Jouluun asti väännettiin sopimusta. Myöhästyin pikkujouluista sen takia, muistelee Silvennoinen.
Kuinka niin kävi?
– Asuimme silloin vielä Espoossa. En ehtinyt Helsingistä lähteneeseen bussiin, kun olin vielä töissä. Rouva oli bussin kyydissä ja soitti, että ollaan jo Lohjalla, tule perässä.
Urakan mittaluokkaa kuvaa, että sopimustekstiä oli tuhansia sivuja.
Teollisuuden Voima on varmasti tyytyväinen, että sopimusasiat Framatomen ja Siemensin muodostaman konsortion kanssa hoidettiin huolellisesti.
Projektihan mutkistui, pitkittyi ja siksi ylitti budjettinsa roimasti. TVO kuitenkin saa uuden ydinvoimalan kohtuuhintaan, koska sopimus on mallia "avaimet käteen".
TVO arvioi investoinnin maksavan sille kaikkiaan 5,8 miljardia euroa. Lisäkustannukset menevät valtaosin laitostoimittajan piikkiin.
Piti tuottaa sähköä jo vuonna 2009
Kuten hyvin tiedetään, tuolloin joulukuussa 2003 kerrottiin OL3:n tuottavan sähköä vuonna 2009.
Sen piti olla mahdollista. Alkujaan 1200 megawatin Oskarshamn 3 oli Ruotsissa rakennettu viidessä vuodessa.
– Kukaan ei tajunnut kuinka valtavaa teknistä loikkaa oltiin ottamassa. Uudenlainen varautuminen vakaviin onnettomuuksiin tarkoitti, että laitosta ruvettiin suunnittelemaan ja rakentamaan pohjasta lähtien uudelleen, kertoo Silvennoinen.
Hänet nimitettiin OL3-projektin johtajaksi vuonna 2008, kun Rauman telakalta tuttu Martin Landtman palasi laivanrakennukseen.
Kaksi kuukautta viralliseen starttiin
Yllätyksiä ja käänteitä on riittänyt. On jouduttu ottamaan taka-askelia ja aikalisiä.
– Välillä tuntui, että mennään umpihankeen. Jäljistä pystyi myöhemmin päättelemään minne ei olisi kannattanut mennä. Opiksi on otettu ja kaikesta on selvitty, sanoo Silvennoinen.
Viimein maali häämöttää näköpiirissä. Kaupallisen tuotannon on määrä alkaa joulukuun puolivälissä.
– TVO ajaa jo nyt laitosta, joten täällä Olkiluodossa iso maali ei paljon näy. Organisaatiolle se on toki tärkeä etappi, kun johtovastuu siirtyy laitostoimittajalta TVO:lle, sanoo Silvennoinen.
Projektijohtajan työ kuitenkin jatkuu, koska kyse ei ole ihan tavallisesta rakennusurakasta.
– Muutostarve ei mene heti nollaan. Selvästi on vielä tekemistä. Laitostoimittajan kanssa kootaan puutelista ja sovitaan miten ja milloin työt tehdään. Näitä "häntiä" jää hoidettavaksi. Ehkä kolmen tai neljän vuosihuollon jälkeen voisi sanoa laitoksen olevan "valmis", selittää Silvennoinen.
Arevan talousongelmat huolestuttivat
TVO ja laitostoimittaja kävivät pitkän kansainvälisen oikeustaistelun lisäkustannusten jaosta. Silvennoisen mukaan se ei juuri näkynyt OL3-työmaalla.
Mutta Arevan talousongelmat näkyivät. Vuoden 2014 alussa Areva vähensi väkeä ja laittoi alihankkijoita pihalle. Työt seisahtuivat.
– Silloin tilanne oli akuutti ja huolestuttava, sanoo Silvennoinen vakavana.
Onneksi Ranskassa tehtiin yritysjärjestelyjä, joilla projektin jatko turvattiin.
OL3 ydinlaitokseksi maaliskuussa 2021
Pitkää ja ajoin raskasta projektia ei kukaan jaksa ilman välietappeja ja onnistumisen riemua.
– Koronan aikaan vuonna 2020 oli kova rypistys, kun loppuaikataulusta sovittiin. Se oli pro-meininkiä. Riskit käytiin kesällä läpi ja yhteinen näkemys löytyi. Syksyllä homma lähti hyvin etenemään. Lopulta jäimme vain pari kuukautta tavoitteesta polttoaineen latausvalmiudessa, kertoo Silvennoinen.
Se oli tosi iso juttu projektille.
Säteilykeskus antoi luvan uraanin lataamiseen maaliskuussa 2021. Se teki OL3:sta ydinlaitoksen.
Laitoksen hiljaisuus iloinen yllätys
Keskuskonttorin edessä noin 15 vuotta seisseessä valotaulussa on teholuvut Olkiluodon kolmelle yksikölle.
– Kolmosen valot sammutettiin aika pitkäksi aikaa. Hyvältä tuntui, kun ne sytytettiin uudelleen ja näytölle ilmestyi joku luku.
Se tapahtui tämän vuoden maaliskuussa.
Erityisen hyvältä tuntui silloin, kun kyseisessä taulussa ensi kertaa näkyivät täyden tehon lukemat.
– Hei, haloo, 1600 megawattia tulee tuutista ulos! Kaikki ähertäminen on tähdännyt yksinkertaiseen tuotteeseen. Että juuri ne luvut ovat taulussa, ja siellä pysyvät.
Positiivinen yllätys oli kuinka hiljainen laitos OL3 onkaan. Sen ääni peittyy usein tuulen huminaan.
Viimeinen iso alasajo, toivottavasti
OL3 ajettiin alas viime keskiviikkona. Tuotantokatkos oli suunnitelmissa, mutta sen pituus yllätti.
Sen piti olla vain muutaman päivän mittainen. Nyt ydinreaktori on kymmenen päivää alhaalla.
Sinä aikana korjataan syöttövesipumppuja, muun muassa vaihdetaan tiivisteet kahdesta pumpusta. Lisäksi tehdään muita huolto- ja korjaustöitä.
Tällä tietoa sähköä valtakunnan verkkoon saadaan vasta lokakuun lopulla.
– Tämän pitäisi olla viimeinen iso alasajo ennen kaupallisen tuotannon käynnistymistä, sanoi projektijohtaja Jouni Silvennoinen.
Ennen "suurta starttia" tehdään vielä useampia kokeita, joiden vuoksi tuotantotehoa lasketaan, myös nollaan asti.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa testatataan myös OL3:n toimintaa häiriötilanteessa, kun verkko ei pysty ottamaan sähköä vastaan.
Säännöllisen sähköntuotannon aloittamisajaksi Teollisuuden Voima ilmoittaa joulukuun 14. päivän.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.