Suomen Merimies-Unionin Jessica Troberg ja Pia Levin sekä Varsinais-Suomen TE-toimiston merivälityksen Ville Käldström kertovat, että merenkulkualalla riittää nyt töitä. Varsinkin miehistön jäseniksi kaivattaisiin kovasti väkeä.
– En sanoisi, että tilanne on hälyttävä, mutta aika lähellä sitä kuitenkin.
Näin kuvailee merenkulkualan työllisyystilannetta varustamoyhtiö Finnlinesin merihenkilöstökoordinaattori Petri Laitinen.
– Varsinkin miehistöstä on nyt todella kova pula, ja aivan erityisesti laivasähköasentajista, Laitinen sanoo.
Finnlines työllistää yli 800 ihmistä merellä ja lisäksi liki 700 henkilöä maissa, joten Laitinen tietää, mistä puhuu.
Lähes täysin samalla tavalla tilannetta kuvaavat Suomen Merimies-Unionin (SMU) asiantuntijat Jessica Troberg ja Pia Levin sekä Varsinais-Suomen TE-palveluiden merivälityksen asiantuntija Ville Käldström.
Länsi-Suomi haastatteli heitä aiheesta torstaina merikoulun mäellä järjestetyssä Rauman meriverkostopäivässä, johon kokoontui aimo määrä merenkulku- ja laivanrakennusalan yrityksiä ja etujärjestöjä.
Vetävätkö kultaiset raidat puoleensa?
Kaikki haastatellut kertovat huomanneensa, että päällystöhommat vetävät nuoria tällä hetkellä huomattavasti paremmin puoleensa kuin miehistötyöt. Esimerkiksi konemiehiä on vaikea löytää.
Miksi näin?
– Nuorilla voi olla sellaisia ambitioita, että jos kerran merille lähdetään, niin lähdetään kippariksi. Joillain voi olla perinteitä suvussa, että aikaisemminkin on ollut merikapteeneita. Harva ajattelee, että lähdenpä matruusiksi, pohtii merivälityksen Käldström.
Valkoiset paidat ja kultaiset raidat saattavat vetää puoleensa paremmin kuin rasvaiset ja likaiset hommat kannen alla, kuvailee puolestaan SMU:n Troberg.
Mielikuvissa ja vetovoimassa onkin parannettavaa, haastatellut näkevät.
– Jotenkin pitäisi pystyä markkinoimaan sen puolesta, että miehistöpuolen hommatkin ovat kiinnostavia ja hyviä. Tienestithän voivat kokeneella konemiehellä ihan yhtä hyvät kuin vaikka perämiehelläkin, sanoo Troberg.
"Paljon on ihmisiä, joille tämä sopii hyvin"
Merenkulkijan työ poikkeaa monesta keskivertotyöstä. Laivalla ollaan usein kiinni useita viikkoja putkeen, minkä jälkeen on vastaava määrä vapaata.
Rahtilaivoilla aallot voivat viedä kauaskin, vaikka toiselle puolelle maailmaa.
Kaikille se ei sovi.
– Onhan se aika erinäköinen elämänrytmi kuin vaikkapa meillä toimistotyöläisillä, ja esimerkiksi perheelliselle se voi olla hankalaa. Mutta paljon on myös ihmisiä, joille tällainen työ sopii erinomaisen hyvin, toteaa Ville Käldström.
Menneiden vuosien romantiikka karissut
Usein merenkulku mielletään rannikkokaupungeissa asuvien työksi, ja sitä se usein onkin.
Sisämaasta käsin voi kuitenkin aivan yhtä hyvin lähteä merille, muistuttaa SMU:n Pia Levin. Samaa sanoo Finnlinesin Petri Laitinen.
– Merenkulku on siitä kiva työ, että asua voi missä vaan. Työnantaja maksaa laivalle siirtymiset, ja laivasta tulee sitten työjakson ajaksi "koti", Laitinen toteaa.
Entisajan merikarhujen elämästä on voinut monen mieleen piirtyä romanttinenkin kuva satamakaupungeissa vietetyistä illoista ja niissä nähdyissä ihmeistä. Vieläkö romantiikkaa on?
– Kyllä se työ aika hektistä nykyään on. Laiva lastataan tai puretaan, ja sitten jatketaan matkaa, kuvailee Laitinen.
Kaikkonen painotti koulutuksen merkitystä
Kuten Länsi-Suomen palstoiltakin on tällä viikolla käynyt ilmi, Samk ja Winnova ovat juhlistaneet Rauman merenkulun koulutuksen 140-vuotista historiaa.
Torstaista meriverkostopäivää edelsi keskiviikkona järjestetty älykkään merenkulun teknologian symposium ja sen jälkeinen iltagaala.
Gaalassa juhlapuhujana toimi puolustusministeri Antti Kaikkonen.
Samkin logistiikka ja meriteknologia -osaamisalueenjohtaja Riitta Tempakka sanoo, että juhlaviikko on ollut kokonaisuudessaan erittäin onnistunut.
– Meriverkostopäivässä kuultiin hyviä luentoja, nähtiin aktiivisia näytteilleasettajia ja päästiin hienosti verkostoitumaan, Tempakka toteaa.
Tempakan mukaan Kaikkonen painotti puheessaan koulutusyhteistyön jatkumista.
– Rauma on toki tärkeä paikka, kun merivoimien uudet laivat rakennetaan täällä. Tärkeää on myös yhteistyö merivoimien koulutuksen kanssa.
Onko vielä tietoa siitä, päästäänkö merivoimien laivojen kanssa hyödyntämään merikoulun mäen simulaattorilaitteistoa miehistön kouluttamiseksi?
– Siitä en vielä osaa sanoa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.