Merikotka palasi Iso Järviluotoon ja pesi "ruokapöydässään" - Lähin merimetson pesä 20 metrin päässä

Merikotka ei ollut pesinyt luonnonsuojelun ja satamalaajennuksen välisten ristiriitojen kohteena olevalla saarella moneen vuoteen. Paluu voi vaikuttaa KHO:n käsittelyä odottavaan kiistaan, vaikka merikotka ei olekaan enää uhanalainen.

| Päivitetty

Järviluodoissa pesii Suomen suurin merimetsoyhdyskunta. Merimetsojen "seinänaapurina" pesivästä merikotkasta ei tiettävästi ole Rauman-tapauksen lisäksi muita havaintoja. KUVA: arkisto/Juha Sinisalo

Merikotka on palannut pesimään kiistellylle Iso Järviluodon saarelle Rauman Sataman edustalla. Pesintä varmistui kesällä varsin myöhään. Paluu huomattiin, kun aiemmin tunnetussa pesässä nähtiin iso poikanen.

– Pesä oli jäädä kokonaan tarkastamatta, koska pesintää ei ollut moneen vuoteen, kertoo vapaa valokuvaaja ja Sääksisäätiön merikotkatyöryhmän jäsen Raimo Sundelin.

Edellisestä pesinnästä vuosia

Merikotka siirtyi Iso Järviluotoon naapurisaari Ruuhiluodosta vuonna 2010. Ensimmäinen pesintä epäonnistui, mutta sen jälkeen linnut saivat poikasia useamman vuoden ajan.

– Sitten merikotkat katosivat 3-4 vuodeksi, Sundelin kertoo.

Hän sanoo uutta pesintää lähes käsittämättömäksi yllätykseksi.

–  Linnut tulivat samaan pesään, joten ainakin toisen emoista on oltava sama kuin aiemmin. Ei tullut mieleenkään, että merikotka olisi voinut palata.

Syynä on muun muassa se, että Iso Järviluodossa ja sen naapurissa Vähä Järviluodossa pesii Suomen suurin merimetsoyhdyskunta. Suomen ympäristökeskuksen mukaan pesiä oli tänä vuonna noin 3 660.

Merimetso naapurina

Merikotkat saalistavat myös merimetsoja ja varsinkin niiden poikasia. Saalistuspaineen on arvioitu vaikuttanee merimetsokannan kasvun taittumiseen, yhdyskuntien sijoittumiseen ja jopa hajoamiseen.

Järviluodon tapauksessa merikotka siis kuitenkin pesi omassa "ruokapöydässään" ilman, että merimetsoyhdyskunta olisi kokonaisuutena kärsinyt siitä merkittävästi.

– Lähin merimetson pesä on 20 metrin päässä, Sundelin kertoo.

Näennäinen ristiriita selittynee sillä, että merikotka aloittaa pesintänsä jo helmi-maaliskuussa, kun merimetsot ovat vielä talvehtimisalueilla tai muuttomatkalla.

Pesimäsaarelle yhdyskuntapesijät uskalsivat palata todennäköisesti siksi, että niiden määrä on niin suuri. Yksittäisen linnun todennäköisyys jäädä paikalla pesivän merikotkan saaliiksi on pieni.

Pesivät merikotkat vartioivat pesimäaikana tiukasti reviiriään. Tämä säästi todennäköisesti Järviluotojen merimetsoyhdyskunnan vielä suuremmalta merikotkamäärältä ainakin siihen saakka, että paikallisten kotkien pesintä oli ohi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kiista linnuista ja rakennustöistä

Merikotkien pesintä Iso Järviluodossa jarrutti kymmenkunta vuotta sitten saariin liittyviä sataman suunnitelmia. Lintujen poistuttua suunnitelmat ja niiden toteuttaminen ovat edenneet.

Isomman saaren kyljessä on suuri läjitysallas, ja saarille johtavan pengerien rakentaminen on pitkällä.

Tietä on tarkoitus käyttää työkoneiden kulkureittinä läjitysaltaalle ja tulevaisuudessa myös satama-alueen laajentamiseen saarelle. Lisäksi pengerryksessä saadaan hyötykäytettyä telakka-alueelta louhittavaa kalliota.

Pengertietä ei kuitenkaan ole saatu valmiiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vajaat kaksi vuotta sitten antamien määräysten vuoksi. Perusteet liittyivät saarissa pesiviin harmaahaikaroihin ja merimetsoihin.

Hallinto-oikeus pysytti ELYn päätöksen, ja parhaillaan asia odottaa korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) käsittelyä.

Ei enää uhanalainen

Vuosikymmeniä jatkuneen sitkeän suojelutyön ansiosta merikotkaa ei luokitella enää uhanalaiseksi lajiksi. Se poistettiin niin sanotusta Suomen punaisesta kirjasta eli uhanalaisten lajien listalta vuonna 2019.

Tilanne on siis toinen kuin merikotkan edellisen Järviluoto-pesinnän aikaan. Linnun paluu voi siitä huolimatta vaikuttaa satamarakentamista koskevaan kiistaan KHO:ssa tai johtaa entistä tiukempiin ELY-keskuksen määräyksiin erityisesti sallittujen töiden ajoituksesta.

– Pesästä näkyy pengertielle, ja dumpperit tekevät töitä 40-50 metrin päässä, Sundelin sanoo.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut