Merikotka palasi pesimään Iso Järviluotoon monen vuoden poissaolon jälkeen. Sen aikana saarelle ja sen naapuriin Vähä Järviluotoon (kuvassa) on muodostunut Suomen suurin merimetsoyhdyskunta. KUVA: arkisto/Juha Sinisalo
Iso Järviluotoon palannut merikotka on jo vaikuttanut sataman rakennustöitä koskeviin viranomaislinjauksiin. Töille sallittu aika on kaventunut viiden kuukauden mittaiseksi, ja ulottuu enää syyskuusta tammikuuhun.
Länsi-Suomi kertoi tiistaina, että merikotkan havaittiin pesineen tänä vuonna samassa pesässä kuin 2010-luvun alkupuolella. Pesässä keväällä syntyneistä poikasista toinen varttui tiettävästi lentokykyiseksi.
Merikotka ei ole enää uhanalainen, mutta on rauhoitettu samoin kuin suurin osa luonnonvaraisista lintulajeista.
- Merikotkaa koskevat samat rauhoitusmääräykset kuin merimetsoa ja harmaahaikaraakin. Pesäpuun kaataminen, pesän rikkominen myös pesimäkauden ulkopuolella tai pesinnän häirintä on kielletty., huomauttaa ylitarkastaja Salli Uljas Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Vaikutus aikatauluun kaksi kuukautta
Saaren eteläreunalla on suuri läjtysallas, ja saarelle sekä sen naapuriin Vähä Järviluotoon on rakennettu pengertietä. Töille on lainvoimainen lupa, mutta ELY on antanut sitä huomattavasti tiukempia määräyksiä töille ja niiden ajoitukselle.
Pengerteitä ei ole saanut rakentaa rantaan saakka, eikä rakentamisessa saa tuhota merimetsojen tai harmaahaikaroiden pesäpuita. Lisäksi rakennustyöt on kielletty huhtikuusta elokuuhun.
Merikotka aloittaa pesintänsä kuitenkin huomattavasti aiemmin kuin edelliset lajit. Uljas huomauttaa lisäksi, että pesinnän alkuvaiheessa linnut ovat erityisen alttiita häiriöille.
Niinpä ELY on lyhentänyt töille sallittua aikaa kahdella kuukaudella.
- ELY-keskus on ohjeistanut satamaa ja kaupunkia, että merikotkan pesintärauhan turvaamiseksi rakennustyöt tulee keskeyttää helmikuun alusta. alkaen.
Satama ja kaupunki ovat valittaneet aiemmasta päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ei sittenkään Suomen ensimmäinen
Aiemmat arviot siitä, että kyseessä olisi merikotkan ensimmäinen tunnettu pesintä aivan merimetsoyhdyskunnassa eli -koloniassa kiinni, olivat kuitenkin ennenaikaisia.
Suomen ympäristökeskuksessa merimetsoseurannoista vastaava tutkija Pekka Rusanen kertoo, että kyseessä on ainakin kolmas tunnettu tapaus Suomen rannikolla.
- Porvoossa merikotka on pesinyt yhtäjaksoisesti ainakin neljä vuotta keskellä isoa (merimetson) metsäkoloniaa, Tosin tänä vuonna merikotka meni vaihtopesään parin kilometrin päähän, hän sanoo.
Helsingin Viikissä pesineeen merikotkan naapurina on myös ollut pieni merimetsoyhdyskunta. Tämäkin kotka pesi tänä vuonna muualla. Syynä oli Rusasen mukaan liiallinen ulkoilijoiden aiheuttama häirintä.
Rauman merikotka lienee siis kuitenkin ainoa laatuaan tänä vuonna. Sen naapurina pesivien merimetsojen määrä on lisäksi omaa luokkaansa.
Merikotka pitää muita petoja loitolla
Merikotka saalistaa merimetsoja ja varsinkin niiden poikasia. Merikotkien on arvioitu vaikuttaneen merimetsokannan kasvun taittumiseen, ja Rusasen mukaan varsinkin vielä pesimättömien merikotkien vaikutukset merimetsoyhdyskunnissa voimistuvat vuosi vuodelta.
Merikotkan saapuminen merimetsojen naapuriksi ei kuitenkaan tarkoita yhdyskunnan turmiota. Lajien välinen suhde on nimittäin paljon monimuotoisempi kuin pelkkä yksinkertainen saalistaja-saalissuhde.
Vaikka merikotka pesisi "ruokapöydässään", se ei tyydy syömään yksipuolisesti pelkkiä merimetsoja. Asiaa on tutkittu Porvoon merikotkan saalisjätteistä.
- Ei pesivä pari yksinomaan helppoja merimetson poikasia saalista, vaan käy kyllä lajinominaisesti kalassa ja muutakin puuhastelemassa, Rusanen kertoo.
Yhdyskunnalle merikotkista on se hyöty, ettei merikotkapari päästä lajitoveriensa esiaikuisia "tuholaisjoukkoja" saalistamaan tähän merimetsokoloniaan.
- Porvoon kolonia kasvoi merikotkan pesinnän aikana kolmessa vuodessa 130 prosenttia ja on nyt toista vuotta Suomenlahden suurin. Voi siis sanoa että hyvin on pyyhkinyt, tutkija kertoo.
Näyttääkin siltä, että pidemmällä aikavälillä pesivästä merikotkanaapurista on merimetsoyhdyskunnalle enemmän hyötyä kuin haittaa - tietyin varauksin.
- Yksittäisen merimetsoyhdyskunnan osalta yhdyskunnassa pesivästä merikotkaparista on hyötyä, jos yhdyskunta on riittävän suuri kestääkseen pienen verotuksen, Rusanen painottaa.
Muokattu klo 12.50: Täsmennetty käsitteitä merikotkan haitoista ja hyödyistä merimetsoyhdyskunnalle. Muokattu 23.9. klo 9.40: Täsmennetty kuvateksti vastaamaan kuvassa näkyvää saarta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.