Laivaliikenne on paitsi riippuvainen digitekniikasta, niin yhä laajemmin myös erilaisten äly- ja etäjärjestelmien ohjaamaa. Se voi avata lisää ovia kyberuhille.
Terroristit kaappaavat kemikaalilastissa olevan laivan etänä ja ajavat sen karille lähellä suurkaupunkia. Verkkohyökkäyksen kohteeksi joutunut matkustaja-alus pimennetään ja jätetään ajelehtimaan lunnasvaatimuksen saattelemana avomerelle. Arvokontteja kuljettava laiva ajetaan etäohjauksella merirosvojen haluamaan satamaan.
Nämä ovat äärimmäisiä skenaarioita, mutta sellaisia, jotka on syytä pitää mielessä.
– Kyberriskit on otettava vakavasti myös merenkulussa, sanoo tekniikan tohtori Sauli Ahvenjärvi.
Ex-kansanedustajana ja Samkin entisenä yliopettajana tunnettu Ahvenjärvi puhui aiheesta älykkään merenkulun laboratorio Istlabin seminaarissa viime viikolla. Hän työskentelee laboratoriossa vanhempana asiantuntijana.
Digiriippuvuus kasvaa
Digitalisoituminen on ollut laivoissa läsnä jo vuosikymmeniä. Mutta kuten muillakin aloilla, on käyttö laajentunut koko ajan.
– Niistä (digitaalisista järjestelmistä) on tultu riippuvaisiksi, Ahvenjärvi huomauttaa.
Parhaillaan on menossa varsinainen tekninen mullistus, joka muuttaa alan arkea jo ennen kuin etäohjattavat tai kokonaan autonomiset alukset ovat liikenteessä.
Niin Suomessa kuin maailmallakin kehitetään esimerkiksi älykkäitä väyliä ja satamia, yhä pidemmälle menevää automaatiota ja merenkulun tekoälyä.
Kehitys avaa kyberuhille yhä uusia ovia.
Maine vai henki?
Kyse ei muutenkaan ole vain tulevaisuuden uhkakuvasta.
Ahvenjärvi muistuttaa vuoden 2017 tapahtumista, jolloin Ukrainasta alkanut laaja verkkohyökkäys ulottui maailman suurimman konttilaivavarustamo Maerskin järjestelmiin.
– Virus levisi eitsemässä minuutissa yhtiön koko globaaliin verkkoon ja kaatoi 49 000 tetokonetta ja 4 000 palvelinta.
Varustamon toiminta oli jumissa kymmenen päivää ja aiheutti 300 miljoonan dollarin kustannukset, vaikka yhtiö ei edes ollut varsinainen kohde.
Maerskin tapauksessa seuraukset liittyivät yhtiön rahavirtoihin ja maineeseen. Pahimmissa skenaarioissa uhat ovat toisenlaisia.
– Jos isketään suoraan operointiin, uhka kohdistuu omaisuuteen, ihmishenkiin ja ympäristöön, Ahvenjärvi huomauttaa.
– Esimerkiksi laivan avulla tehtävän terrori-iskun mahdollisuus on ilman muuta otettava huomioon, koska tuollainen isku voi potentiaalisesti olla todella tuhoisa.
Koko ketju mukaan
Kyberuhkien torjunta on Ahvenjärven mielestä ulotettava koko meriteollisuuden ketjuun aina alusten suunnittelusta niiden operointiin ja käytöstäpoistoon.
– Purettavassa aluksessa voi yhä olla dataa, jolla voi aiheutta vahinkoa.
Tiedonsiirto on yksi haavoittuva kohde, sillä aluksiin on tulossa etäoperoinnin lisäksi esimerkiksi alusten järjestelmien etähuoltoja. Myös etäluotsausta suunnitellaan.
Jos näiden tietojen kulkuun päästään kiinni ulkopuolelta, mahdollisuudet laittomuuksiin ovat moninaisia.
"Heikoin lenkki on ihminen"
Koulutus on Ahvenjärven mielestä tärkeimpiä kyberuhkiin varautumisen keinoja.
– Historia on osoittanut, että heikoin lenkki on ihminen.
Valmiudet eivät ole olleet merenkulkualalla riittäviä ainakaan vielä pari vuotta sitten, mutta nyt asiaan ollaan panostettu enemmän muun muassa SAMKissa.
Toisaalta osa ratkaisuista voi löytyä samasta suunnasta kuin uhkien kasvukin, eli tekniikan kehityksestä.
Raumalla erittäin pitkälle vietyjä simulaattoreita voidaan hyödyntää alusten ja toimintatapojen testaamisen ohella myös yhä paremmin kyberuhkien "kokeiluun" turvallisesti.
Turvallinen ympäristö
Raumalla toimivassa Istlabissa voidaan esimerkiksi simuloida satelliittipaikannuksen häirintää, josta siitäkin on jo tosielämän tapauksia tiedossa.
– Simulaattorissa voidaan aiheuttaa aluksen satelliittipaikkaan kehittyvä virhe tai satelliittipaikannuksen äkillinen keskeytyminen, Ahvenjärvi mainitsee.
– Toinen tilanne voisi olla etäluotsattavan aluksen ja etäluotsausaseman välisen viestinnän häiriintyminen, kuten tiedonsiirron hidastuminen tai keskeytyminen.
Myös esimerkiksi laivan ohjausjärjestelmän vikoja voidaan simuloida.
Kysymysmerkkejä jää kuitenkin aina, ja siksi ihmisen rooli korostuu teknisestä edistyksestä huolimatta.
– On vaikeaa simuloita ilmiöitä, joita ei ole vielä olemassa tosielämässä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.