Rauman sähköasemalta Turun seudulle johtava 400 kilovoltin suurjännitelinja (vas.) ylittää Eurantien Kollan itäpuolella. Toista linjaa ei Fingridin mukaan ole mahdollista rakentaa nykyiselle johtokadulle.
Rauman eteläpuolelle saattaa muodostua sähköverkolle merkittävä pullonkaula.
Muun muassa Olkiluodon ydinvoimalan, tuulivoiman ja Raumaan liittyvän Ruotsi-yhteyden takia Satakunnassa on tarjolla jo nyt roimasti enemmän sähkötehoa kuin maakunnassa kulutetaan.
Merituulivoiman myötä vaaka saattaa keikahtaa vielä pidemmälle niin sanotun tehoylijäämän suuntaan. Tällä olisi seurauksia myös alueen kantaverkon rakentamiseen ja samalla maisemaan.
Huittisten kautta
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on parhaillaan rakentamassa uutta, Huittisten ja Forssan välistä 400 kilovoltin (kV) suurjännitelinjaa. Sen pitäisi valmistua vuonna 2025.
Yhteyden on määrä parantaa kantaverkon energiatehokkuutta ja käyttövarmuutta. Merkittävässä roolissa on kuitenkin myös Pohjanmaan ja pohjoisen Satakunnan alati kasvava tuulivoimatuotanto, sillä sähköä on saatava riittävällä "volyymillä" eteläiseen Suomeen.
Eurajokelainen ydinsähkökin virtaa kantaverkossa pääosin Huittisten ja Forssan suuntaan. Olkiluoto 3:n (OL3) vuoksi 400 kV:n verkkoa lisäksi vahvistettiin merkittävästi.
Olkiluodosta tulee 400kV:n linjja myös Rauman sähköasemalle.
Rauma on solmukohta
Fingridin mukaan Rauman sähköasema on koko kantaverkon tärkeimpiä. Se johtuu Olkiluodon läheisyyden ohella muun muassa siitä, että asema on liitetty Selkämeren alittavaan, Ruotsin ja Suomen väliseen Fenno-Skan 1 ja 2 -tasasähköyhteyteen.
Sähköasemalta on Eurajoki-, Huittinen- ja Ulvila-yhteyksien ohella yksi 400 kV:n yhteys eteläkaakon suuntaan Lietoon.
Fingridin tuoreessa kantaverkon kehittämissuunnitelmassa viimeksi mainittu esitetään todennäköisenä laajentamiskohteena.
– 400 kV yhteyttä voidaan tarvittaessa jatkaa Rauman suuntaan Rauma–Lieto-välisen siirtotarpeen kasvaessa, esimerkiksi merituulivoimahankkeiden toteutumisen seurauksena, suunnitelman luonnoksessa todetaan.
Tämä tarkoittaisi toista linjaa nykyisen rinnalle. Juuri näin ollaan parhaillaan tekemässä Huittisten ja Forssan välillä.
Kyse tasapainosta
Käytännössä uuden linjan tarve riippuu sekä sähkön tuotannosta että kulutuksesta.
Rauman sähköasema on sellaisessa solmukohdassa, että pahimmillaan siitä muodostuu kantaverkon pullonkaula.
– Pullonkaula muodostuu, mikäli länsirannikolle tulee vielä lisää sähkön tuotantoa ja etelärannikolle puolestaan lisää sähkön kulutusta, sanoo verkon suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä.
Uusi linja liittyisi myös suoraan rajasiirtoyhteyksiin, sillä sähkö voisi nykyistä tehokkaammin virrata Liedosta edelleen Inkooseen ja sieltä tulevaa Estlink 3 -yhteyttä pitkin Manner-Eurooppaan.
Lisäksi Inkooseen ollaan suunnittelemassa suurta vihreän teräksen tuotantolaitosta. Se olisi erittäin suuri sähkönkuluttaja.
– Jos taas uusi kulutus sijoittuukin lähemmäs uutta tuotantoa tai pohjoisemmaksi, ei pullonkaulaa välttämättä synny.
Yksi voi riittää
Selkämerellä on tutkimus- tai selvitysvaiheessa useita, erittäin suuria avomerituulivoimahankkeita. Niiden mittakaava on aivan toista kuin maalla.
Esimerkiksi Eurajoen ja Porin rajalle parhaillaan rakennettavan Oosinselän tuulipuiston nimellisteho on alle sata megawattia (MW). Porin ja Merikarvian ulkopuolelle meren talousvyöhykkeelle hahmotellussa Navakka-hankkeessa nimellisteho olisi enimmillään 1 500 megawattia.
Eikä tämä ole ainoa avomerihanke.
Mitään täsmällistä arviota siitä, kuinka paljon Satakunnan tehoylijäämän pitäisi kasvaa, jotta Rauman ja Turun seudun välille on rakennettava uusi 400 kV linja, ei voi tehdä.
– Suuruusluokaltaan kyse on sadoista megawateista, Jyrinsalo toteaa.
Jo yksi suuri merituulipuisto voi siis riittää enemmän kuin hyvin.
Vety ratkaisee paljon
Tuotannon lisäksi asiaan vaikuttaa siis kuitenkin se, mitä tapahtuu sähkön kulutukselle Raumalla ja sen pohjoispuolella.
Massiivisimpana uutena sähkönkuluttajana pidetään vetytaloutta, erityisesti vedyn ja siitä johdettujena synteettisten polttoaineiden (P2X) tuotantoa. Ensimmäinen P2X-laitos on rakenteilla Harjavaltaan, mutta odotukset ovat vihreän siirtymän investointibuumissa erittäin suuria muuallekin Satakuntaan.
Merituulivoiman kasvuodotukset ovat kuitenkin niin valtavia, että yhtä suurta sähkönkulutuksen kasvua Satakuntaan on vaikea kuvitella.
Kulutus voi periaatteessa myös vähentyä Satakunnassa. Perinteisen vientiteollisuuden kohdalla on syytä muistaa maailmanmarkkinoiden heilahtelut, jotka voivat kaataa kokonaisia tuotantolaitoksia.
Vaikutuksia kantaverkkoonkin
Kantaverkon vahvistaminen on väistämätön seuraus yhteiskunnan voimakkaasta sähköistämisestä.
Kauas avomerelle sijoittuvissa tuulivoimahankkeissa kädenvääntöä ovat toistaiseksi aiheuttaneet voimaloiden ja kantaverkon välille mantereella tarvittavat siirtolinjat. Esimerkiksi Eurajoella asia on herättänyt sekä paikallisten asukkaiden että kunnan vastustusta.
Merituulivoiman alueelliset vaikutukset runkoverkkoon ovat jääneet ainakin Rauman seudulla näiden keskustelujen varjoon.
2030-luvun asia
Raumalta Turun seudulle lähtevä 400 kV:n linja halkoo maisemaa Kollasta Kodisjoelle ja Laitilan Suontakaan. Uusi linja muuttaisi näkymiä ja vaikuttaisi maanomistajiin merkittävästi, sillä nykyisiin pylväisiin tai edes nykyiselle johtokadulle sitä ei voida rakentaa.
– Pitäisi rakentaa uusi voimajohto, jolle tarvitaan uusi reitti, Jyrinsalo vahvistaa.
Noin sadan kilometrin pituinen linja olisi mittava hanke, jonka valmistelu ja toteutus kestävät pitkään. Rakentaminen tulee – jos kulutus ja tuotanto sitä edellyttävät – ajankohtaiseksi ensi vuosikymmenen puolella.
– Seuraamme koko ajan siirtojen kehittymistä ja vahvistamme verkkoa tarvittaessa. Verkkohan mitoitetaan siten, että se kestää kaikilla siirroilla minkä tahansa yksittäisen vian ilman häiriön laajenemista, eli tätä kautta pullonkauloissa on aina myös kysymys toimintavarmuudesta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.