Maanpäännokka on erittäin suosittu retkeilykohde. Yva-ohjelman karkean kartan perusteella Raumalle tuleva kaapelointivaihtoehto nousisi maihin kutakuinkin Maanpäännokan viereisen lahden kohdalla.
Rauman ympäristöön saattaa nousta merituulivoiman tarvitsemia sähkönsiirtolinjoja myös hankkeista, jotka sijaitsevat yllättävän kaukana Satakunnasta.
Linjapaineita näyttää lisäävän esimerkiksi lähes Ahvenanmaalla asti sijaitseva tuulivoimasuunnitelma. Kyseessä on Ilmatar Offshore Ab:n Vågskär-hanke, jonka ympäristövaikutusten arviointiprosessi (yva) on juuri alkanut.
Hankkeen yva-ohjelman mukaan kaikki kolme Suomeen suunnattua siirtolinjavaihtoehtoa rantautuisivat Rauman seudulle. Yksi kaapelointivaihtotoehdoista rantautuisi Eurajoelle, toinen Raumalle ja kolmas Pyhärantaan.
Maanpäässä rantaan
Vågskär-hankealue sijaitsee Selkämeren eteläreunalla, noin 30 kilometrin etäisyydellä Ahvenanmaan rannikosta. Merialue on talousvyöhyketta ja rajautuu Suomen aluevesiin.
Merituulipuistosta Raumalle hahmoteltu siirtolinja nousisi merestä maalle Maanpäässä, raumalaisten retkeilypaikkana suosiman Maanpäännokan tienoilla. Yva-prosessin tässä vaiheessa kartat ovat kuitenkin vielä karkeita ja tarkan rantautumispisteen hahmottaminen on hankalaa.
Lisäksi suunnitelmat ovat alustavia.
– Tarkka kohta ”Rauman reitissä” tulee vielä tarkentumaan kun selvitykset etenevät, sanoo projektipäällikkö Jori Sihvonen Ilmattarelta.
Satakunta kilometriä
Raumalle merikaapeli kulkisi saariston läpi melko lailla syväväylän suuntaisesti. Linjan pituudeksi tuulivoima-alueelta Raumalle tulisi vajaat 90 kilometriä.
Eurajoella rantautumispaikkana olisi Olkiluodon pohjoisranta ydinvoimasaaren sataman länsipuolella. Merikaapelin pituus olisi noin 110 kilometriä.
Kolmas Suomeen tuleva siirtolinjavaihtoehto johtaisi Pyhärannan Rihtniemeen. Siellä rantautumispaikkavaihtoehtoja on niemen länsirannalla kolme.
Ohjelmassa esitetään lisäksi kaksi siirtolinjavaihtoehtoa, jotka veisivät sähköä Ruotsin rannikolle.
Kuva: Jami Jokinen
Ammustutkimukset tarpeen
Rauman, Pyhärannan ja Uudenkaupungin edustoilla kaapelit olisi vedettävä merenpohjaan kertyneiden ammusten riskialueiden läpi, mikä edellyttäisi tarkkoja tutkimuksia ja mahdollisesti ammusten raivausta.
Kuivalle maalle tarvittavien siirtolinjojen rakentamistarpeeseen yva-ohjelma ei vielä ota kantaa.
– Jo pelkästään merituulivoiman yva on vaativa, joten päätimme erotella maan päällä tapahtuvat asiat myöhempään vaiheeseen, Sihvonen perustelee. Tämä sopi myös hyvin ely-keskukselle.
Sihvosen mukaan osasyy on myös se, ettei kantaverkkoyhtiö Fingrid ole voinut vielä ilmoittaa sopivia liityntäpaikkoja kantaverkkoon.
– Kun teemme sitten joskus yvan mantereen sähkönsiirrosta, siihen tulee myös meripuoli liitteeksi ja siten yva kattaa koko hankkeen.
Tavoitteena 2030-luvun alku
Vägskärin hankealueen pinta-ala on noin 370 neliökilometriä. Puistoon suunnitellaan enimmillään 130 turbiinia, joiden teho olisi 15 megawattia (MW) ja kokonaiskorkeus noin 280 metriä.
Yva-ohjelmassa vaihtoehtoina ovat myös selvästi suurempitehoiset (25MW) ja korkeammat (jopa 400m) voimalat, joita rakennettaisiin lukumääräisesti vähemmän.
Ilmattaren tavoiteaikataulussa merituulipuisto olisi tuotannossa heti 2030-luvun alussa.
Vågskär-hankkeen yva-ohjelmasta järjestetään yleisötilaisuus Raumalla tiistaina 16.1.2024 klo 17:30 alkaen. Paikkana on Juhlahovi (Tikkalantie 7). Yva-ohjelmaan karttoineen pääsee tutustumaan tämän linkin kautta.
Muokattu klo 11.50: Lisätty Ilmattaren kommentit.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.