Länsi-Suomen merivartiosto johtaa yli tuhat meripelastustehtävää vuodessa. Tässä ollaan Airistolla, mutta Rajavartiolaitoksen Super Puma lentää keskiselle Selkämerellekin puolessa tunnissa.
Helikopterin melu tuntuu enemmän kropassa kuin korvissa. Roottorien synnyttämä myrskytuuli saa Airiston veden kuohumaan, kun pintapelastaja vinssataan aallokossa keinuvan rannikkovartioveneen kannelle.
Muuta dramatiikkaa tilanteessa ei ole, sillä kyseessä on lehdistöä varten järjestetty näytös. Tositilanteessa vinssaamalla voitaisiin paitsi pelastaa ihmisiä, myös laskea esimerkiksi merivartijoita tai pelastusviranomaisia onnettomuusalukseen.
Tehtävä voisi entistä todennäköisemmin liittyä aivan toisenlaiseenkin poikkeustilanteeseen.
Kolminkertainen satsaus
Merivartioston perustehtävät ovat ennallaan, mutta Venäjän hyökkäys Ukrainaan keikautti painoa vahvasti kriisivalmiuden suuntaan. Se näkyy kaikilla tasoilla aina henkilökunnan voimankäyttövälineiden käyttöön liittyvää koulutukseen saakka.
– Koronaa edeltävään aikaan verrattuna olemme satsanneet kolminkertaisesti poikkeusvalmiuteen liittyviin asioihin. Itse olen taipuvainen sanomaan, että tämä on uusi normaali, sanoo Länsi-Suomen merivartioston komentaja, kommodori Marko Tuominen.
Samalla toiminta on painottunut entistä enemmän muualle kuin Pohjanlahdelle.
Turusta Lappohjaan
Merivartioston toiminnan kulmakivinä toimivien vartiolaivojen kotisatama siirtyi toukokuun alussa Hankoniemen itäpuolelle Lappohjaan. Se tarkoitti, että myös Länsi-Suomen merivartiosto jätti melkein vuosisadan mittaisen tukeutumisensa Turun seudulle.
Muutoksella pohjustettiin uusien, entistä suurempien ja sisäsaaristossa vähemmän käyttökelpoisten vartiolaivojen tuloa. Niiden pitäisi valmistua Turun telakalta parin-kolmen vuoden kuluttua.
Venäjän hyökkäyssota vaikuttaa kuitenkin alueelliseen painotukseen enemmän kuin kotisataman muutto.
– Maailmantilanteesta johtuen olemme joutuneet painottamaan etelää, Tuominen sanoo.
Tämä tarkoittaa Ahvenanmaata, eteläistä Saaristomerta ja Itämeren pääaltaan pohjoisosaa. Moni unohtaa, että demilitarisoidulla Ahvenanmaalla merivartiosto on ainoa aluevalvontaviranomainen.
– Pyrimme ennaltaehkäisemään rajat ylittävän lainvastaisen toiminnan.Valvomme esimerkiksi sitä, etteivät vieraan valtion alukset liiku merellä sääntöjen vastaisesti.
Venäjän vastaisten pakotteiden takia Itämerellä liikkuu myös meriturvallisuusmielessä aiempaa kyseenalaisempia rahtialuksia.
Länsi-Suomen merivartioston komentaja Marko Tuominen (vas.) odottaa, millaisia päätöksiä hallitusneuvotteluissa tehdään. Kapteeniluutnantti Ilkka Sahla toimii vartiolaiva Uiskon päällikkönä. Alus uusitaan lähivuosina.
Pelastusta ja rikoksia
Maailmantilanteesta huolimatta muut vastuut eivät ole kadonneet. Esimerkiksi meripelastustehtäviä tulee merivartioston johdettavaksi toista tuhatta vuosittain.
Länsi-Suomen merivartiostolle kuuluu lisäksi kokonaisvastuu Rajavartiolaitoksen merellisestä rikostutkinnasta ja -torjunnasta, mikä ei tarkoita vain esimerkiksi huviveneilijöitä.
– Meillä on valtuudet tutkia myös kauppamerenkulun säädöksiin liittyviä rikoksia ja rikkomuksia.
Lisäksi merivartiostolla on ympäristövahinkojen torjunnan johtovastuu avomerialueella sekä toiminnan koordinointi rannikolla yhdessä pelastuslaitosten kanssa.
Haasteena kemikaalit
Uusiin vartiolaivoihin tuleekin entistä tehokkaampi öljyntorjuntakalusto. Se toimii kuitenkin huonosti tai ei toimi lainkaan uusien nestemäisten polttoaineiden ja niiden raaka-aineiden, kuten mäntyöljyn torjunnassa.
Tuomisen mukaan uusia menetelmiä vasta kehitetään muun muassa Ruotsissa.
Kokonaan oma lukunsa on kemikaalionnettomuus. Sellaisen torjuntaan on vielä vähemmän merellä toimivia menetelmiä, ja asiaa vaikeuttaa kemikaalien valtava kirjo.
– Varastot on siirretty merelle, ja esimerkiksi konteissa voi olla melkoisia cocktaileja, kommodori sanoo.
Nykyisillä aluksilla ei pystytä ajamaan kemikaalipilveen, mutta tulevilla vartiolaivoilla pystytään. Se lisää mahdollisuuksia esimerkiksi ihmisten pelastamiseeen onnettomuusaluksesta tai pelastusviranomaisten kuljettamiseen sen luokse.
"Siellä, missä tarvitaan"
Kotisataman muutto ja entistä voimallisempi panostus etelään herättävät Selkämerellä väistämättä kysymyksen siitä, vähentyykö valvonta ja esimerkiksi reagointikyky ympäristöonnettomuuksiin Pohjanlahden puolella.
Tuomisen mukaan vastaus on ei.
– Aluksemme eivät luo valmiutta kotisatamassa, vaan ollessaan liikkeellä. Toimintamme keskittyy pääosin avomerelle.
Uudet, entistä isommat ja suorituskykyisemmät alukset pystyvät olemaan merellä 330 päivää vuodessa, mikä on kymmenen prosenttia nykyistä enemmän.
– Läsnäolomme on siis entistä parempi siellä, missä meitä tarvitaan.
Miten linjaa hallitus?
Tuominen kiittelee valtionjohdon suomia investointimahdollisuuksia, mutta harmittelee samalla perustoiminnan rahoituksen jämähtämistä. Erityisen ongelmallista se on kasvavien kiinteistö- ja ict-kustannusten vuoksi.
– Laskumme Senaatille ja Valtorille kasvavat koko ajan. On arvioitu, että vuonna 2027 maksamme kummallekin 10 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin nyt. Jostakin se on otettava, ellemme saa kehyksiin lisäystä, Tuominen kertoo.
Synkkänä pilvenä on siis riski operatiivisen toiminnan leikkaamisesta. Suunta valitaan hallitusneuvotteluissa.
– Katsotaan, miten säätytalosta tullaan ulos ja millaisia voimavaroja yhteiskunta meille tarjoaa.
Uudessakaupungissa rakennettu vartiolaiva Uisko (kuvassa) sekä sen sisaralus Tursas korvataan lähivuosina uusilla aluksilla. Ne rakennetaan Turussa.
Rauman tilanne kohtuullinen
Rahapula on kasvattanut korjausvelkaa, ja moni merivartioasema on kipeästi remontin tarpeessa. Satakunnassa tilanne on Tuomisen mukaan silti kohtuullinen.
– Rauman asema on aika pieni, ja tilatarpeen lisäystä esimerkiksi huoltotoimintaan liittyen on olemassa. Tarkastelemme, miten se voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.
Lisäksi asemaverkosto on niin sanotusti tavoitetilassa, joten ajoittain ilmennyt pelko Rauman merivartioaseman kohtalosta on Tuomisen mukaan nyt turha.
– Näillä päätöksillä sekä Rauma että Pori jatkavat pääsääntöisesti tässä muodossa kuin tähänkin saakka.
Samalla kommodori muistuttaa, että oleellisinta on olla siellä, jossa kullakin hetkellä merivartiostoa tarvitaan.
– Aseman seinät eivät tuo turvallisuutta, vaan läsnäolo merellä.
"Emme lennä merituulipuistoon pelastamaan ihmisiä"
Suomen talousvyöhykkeelle kohdistuu nyt ennennäkemätön kiinnostus, kun erityisesti tuulivoimayhtiöt ovat aloittamassa aluevesien ulkopuolelle suoranaista rynnistystä.
Tämä on uusi tilanne myös viranomaisille.
Merivartiosto on toimivaltainen valvontaviranomainen talousvyöhykkeellä, vaikka siellä toimitaankin valtakunnanrajan ulkopuolella.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.