Kommodori Juhapekka Rautava aloitti merivoimien operaatiopäällikkönä vuoden 2022 huhtikuussa.
Suomen merivoimien katseet kääntyvät kohti Raumaa, kun neljän uuden Pohjanmaa-luokan korvetin rakennustyöt alkavat Rauma Marine Constructionsin (RMC) monitoimihallissa vielä kuluvan vuoden aikana.
Merivoimien operaatiopäällikkö kommodori Juhapekka Rautava kertoo, että Laivue 2020 -hankkeen alukset tukevat hyvin länsisuomalaisen sotalaivarakentamisen jatkumoa.
Neljä korvettia tulevat merivoimissa korvaamaan jo poistuneen miinalaiva Pohjanmaan ja Hämeenmaa-luokan miinalaivan sekä Rauma-luokan ohjusveneet, joista kuusi viimeistä on kaikki rakennettu Raumalla.
– Merivoimien aluksista valtaosa on rakennettu Raumalla tai Rauman seudulla. Olkiluodon telakka on ollut meillä yksi hovitoimittajista, Rautava kertoo.
Kaksi merkittävää vaatimusta laivoille
Hiljattain Raumalla Studia Maritima -yleisöluentoa pitänyt Rautava kertoo, että suomalainen sotalaivarakentaminen on monesta syystä erityislaatuista.
Suomen sijainnin vuoksi isoimmat sotalaivat suunnitellaan kahdella pääperiaatteella.
Ensinnäkin alusten pitää olla miinoituskykyisiä niin, että aluksilla on riittävän kantokyvyn omaava lastikansi. Sen lisäksi alusten pitää olla jäissäkulkukykyisiä.
Suomi on käytännössä ainoa maa, jonka satamat jäätyvät jossain vaiheessa talvea.
– Miinoitus- ja jäissäkulkukyky ovat poikkeavia mihin muuhun maahan verrattuna. Siksi meidän pitää suunnitella alukset vaatimuksiimme sopiviksi, valmiita malleja ei ole.
Torpedot otettu jälleen käyttöön
Tällä hetkellä RMC:llä on käynnissä Laivue 2020 -hankkeen kone- ja runkosuunnittelu ja muiden osa-alueiden suunnittelu käynnistyy vielä tässä kuussa.
Nykyisen aikataulun mukaan ensimmäinen neljästä aluksesta lasketaan vesille vuonna 2025.
Kommodori Juhapekka Rautava kertoo, että vesillelaskun jälkeen korvetti pystytään ottamaan nopealla tahdilla käyttöön.
Ohjaamorakenteet, taistelujärjestelmät ja muut ratkaisut tehdään merivoimissa niin, että alusluokasta toiseen siirtyminen on mahdollisimman jouhevaa.
– Se ei tarkoita sitä, että tuosta vaan voisi hypätä toisen aluksen ruoriin, mutta käyttöympäristön vakioinnilla opiskelemisessa puhutaan enemmänkin kuukausien eikä vuosien työstä.
Pohjanmaa-luokan korvettien osalta suunnittelun erityispiirteenä on se, että ensimmäistä kertaa samassa aluksessa on pintatorjuntaohjukset sekä kyky merimiinoitukseen.
– Hämeenmaa ja Uusimaa ovat meidän varsinaisia miinalaivojamme. Ne ovat erittäin suorituskykyisiä aluksia. Niillä on ilmatorjuntaohjukset, mutta pintatorjuntaohjukset puuttuvat. Niitä on ollut käytössä vain ohjusveneissä, jotka ovat muutaman kymmenen metriä pienempiä kooltaan.
Pintatorjuntaohjuksella tarkoitetaan Gabriel 5 -järjestelmää, eli yli viisimetrisiä ja 1 250-kiloisia suihkumoottoriohjuksia, joiden kantamaksi merivoimat ilmoittaa yli 200 kilometriä.
Korveteissa on käytössä myös torpedot, joita merivoimilla ei ole ollut vuosikymmeniin operatiivisessa käytössä. Jo Hamina-luokan ohjusveneisiin asennetut torpedot parantavat Rautavan mukaan merkittävästi kykyä torjua sukellusveneitä.
Myös erilaiset sensorit ja tutkakalustot tulevat olemaan kehityksen kärjestä.
– Meille on tulossa erittäin suorituskykyinen kokonaisuus peilaten viime aikojen uutisiin Ukrainasta tai muista alaan liittyvistä havainnoista ja kehityksestä.
– Kun katsoo karttaa, niin myös Natoon liittymisen myötä meidän mahdollisuudet varmistua meriyhteyksien turvaamisesta ovat varmasti paremmat, mitä ne ovat ehkä aiemmin olleet.
Kaukoaseiden nopeuksissa kilpavarustelua
Mihin suuntaan merisodankäynti on menossa esimerkiksi Ukrainan-kokemuksiin peilaten?
Rautava kertoo tarkempiin yksityiskohtiin menemättä, että jo mediaa seuraamalla pystyy havaitsemaan, että kaukovaikutteisten aseiden ja miehittämättömien alusten käytön määrä on ollut mittavaa.
Meriolosuhteissa miehittämättömiä aluksia voi olla niin ilmassa, pinnalla kuin veden alla. Tulevien korvettien asejärjestelmät pystyvät tunnistamaan ja vastaamaan myös miehittämättömien alusten uhkaan.
– Näitä seikkoja otetaan meilläkin enenevässä määrin huomioon niin suojautumismielessä kuin omakohtaisessa käyttämisessä. Kohteen koot ovat sellaisia, että väistämättä ne ovat haastavia maaleja.
Isot merivaltiot kuten Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina pyrkivät säännöllisesti kehittämään uusia asejärjestelmiä. Etenkin moninkertaisesti äänennopeuden ylittävissä hypersoonisissa risteilyohjuksissa kilpavarustelu on saanut jo kylmän sodan propaganistisia piirteitä.
– Viestit maailmalta ovat olleet hyvin kaksijakoisia. Toisaalta on puhuttu todella kovista nopeuksista, joita vastaan on vaikea puolustautua. Toisaalta viestit ovat kertoneet rakettien suurista tuotantovaikeuksista. Kokeet eivät ole aina menneet ihan onnistuneesti.
– Mutta riittävän pitkällä aikajänteellä tuo on se kehityssuunta. Tuollaisten asejärjestelmien tavanomaistuminen muillekin kuin suurvalloille on ehkä sellai- nen trendi, joka pitää vain hyväksyä.
Natokin vaikuttaa laivaston aluskantaan
Kun neljäskin korvetti lasketaan RMC:n monitoimihallista Raumanmereen, on merivoimillaan käytössään 14 taistelualuksen laivasto.
Neljän Pohjanmaa-luokan korvetin lisäksi käytössä on tuolloin neljä viime vuonna korjattua Hamina-luokan ohjusvenettä, kolme Katanpää-luokan miinantorjunta-alusta sekä kolme peruskorjattua Pansio-luokan miinalauttaa. Sen lisäksi merivoimilla on monipuolinen kattaus apu-, öljytorjunta- ja huoltoaluksia.
Suomen Nato-prosessin myötä laivaston aluskantaa tullaan Rautavan mukaan varmasti tarkastelemaan.
– Nato asettaa jäsenmailleen tiettyjä tavoitteita. Ideana on se, ettei kaikilla mailla olisi samanlaista kalustoa, vaan vastuuta jaetaan. Varmasti jäsenyydellä on meidänkin kalustoon vaikutusta, mutta lähtökohta merivoimilla on aina kotimaan puolustuksen varmistamisessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.