Satavuotias Kordelinin kappeli tulee viimeistään kesän aikana tutuksi kaupunkilaisille opastetuilla kierroksilla ja iltakirkkohetkissä, joissa kuullaan myös urkumusiikkia. Johtava kanttori Leena Kivi pitää kappelin urkuja lajissaan ainutlaatuisena soittimena. Kuva: Juha Sinisalo
Vaikuttava, mutta vähän tunnettu kokonaistaideteos. Näin kuvaillaan satavuotiasta Kordelinin kappelia Alfred Kordelinin säätiön julkaisussa.
Vanhalla hautausmaalla sijaitseva punagraniittinen rakennus ei välttämättä ole tuttu edes kaikille kaupunkilaisille.
Rauman seurakunta juhlistaakin 4.5.1921 vihittyä kappelia kesän aikana järjestämällä opastettuja kierroksia kappeliin ja vanhalle hautausmaalle. Kappelia esitellään myös somekanavilla.
Kappelin kryptaan haudattu liikemies Alfred Kordelin (1868–1917) oli alun perin ajatellut viimeiseksi leposijakseen Mommilan uutta kirkkoa. Sen rakentamista ei kuitenkaan vielä ollut ehditty aloittaa, kun Kordelin dramaattisesti tapettiin viisikymmenvuotispäiviensä kynnyksellä Mommilassa 1917.
Leposijakseen Raumalla syntynyt merimiehen poika, liikemies, kulttuurin ystävä ja mesenaatti sai Mommilan sijaan Rauman hautausmaan. Kappeli rakennettiin haudan päälle muutamaa vuotta myöhemmin.
Kolme vuotta sen käyttöön vihkimisestä Alfred Kordelinin säätiö lahjoitti rakennuksen kaupungille siunauskappeliksi.
Kirkkorakennus pienoiskoossa
Eleettömän jugendtyylisen kappelin on suunnitellut Kordelinin Kultarannan graniittilinnan piirtänyt arkkitehti Lars Sonck, jonka elämässä Rauma-opas Pirjo Jaakkola näkee yhtäläisyyksiä Kordelinin kanssa.
– Molemmat saivat menestystä jo nuorena. Molemmat olivat poikamiehiä.
Kappelissa on Jaakkolan mukaan arkkitehtuuriltaan paljon samaa – mutta pienoiskoossa – kuin Sonckin suunnittelemissa muissa, paljon isommissa kirkkorakennuksissa Turun Mikaelinkirkossa, Helsingin Kallion kirkossa ja Tampereen tuomiokirkossa.
Monen taiteilijan kädenjälki
Sonckin ohella kappelin toteutukseen osallistui useita merkittäviä suomalaisia suunnittelijoita ja taiteilijoita.
Taidehistorian dosentti Liisa Lindgren kuvaa Kordelinin kappeli -kirjassa rakennusta kokonaistaideteokseksi, jossa kuvataide, rakennuskoristelu, sisustus, tekstiilit ja kirkolliset esineet ovat erottamaton osa kokonaisuutta.
Rakennuksessa onkin runsaasti yksityiskohtia.
Kryptan ja kappelin sisäänkäyntien yhteydessä olevat portaaliveistokset on suunnitellut kuvanveistäjä Emil Wikström.
Taiteilija toteutti ensin kryptan ovea reunustavat enkeliaiheiset kiviveistokset.
Myöhemmin Kordelinin säätiö lahjoitti Rauman seurakunnalle Wikströmin pronssiveistokset Elämän alku (1939) ja Elämän loppu (1940), jotka sijoitettiin kappelin ulkoportaikon molemmin puolin.
Niistä ensimmäinen esittää nuorta äitiä sylilapsen kanssa ja jälkimmäinen vanhaa, jo katseensa tuonpuoleiseen nostanutta miestä.
Kappelin julkisivun kulmien tyylitellyt leijonat ovat kuvanveistäjä Gunnar Finnen tekemiä.
Kordelinin viimeinen leposija on peitetty lattiaan upotetulla graniittilaatalla, jonka suojana on Heikki Häiväojan suunnittelema lasinen sarkofagi.
Raamatun tarinoita ikkunoissa
Sisätiloissa on vuosikymmenten aikana tehty muutoksia, ja alun perin alttariseinällä oli Kordelinin rintakuva. Se vaihdettiin 1950-luvulla kuvanveistäjä Eino Räsäsen puiseen kullattuun krusifiksiin.
Ikkunoiden lasimaalaukset on tehty Münchenissä, ja ennen Raumalle saapumista niitä ihasteltiin jo taidenäyttelyissä Münchenissä ja Helsingissä.
Värikkäät maalaukset, joiden aiheet ovat Raamatusta, on suunnitellut Bruno Tuukkanen.Kappelin sisätilan koristemaalaukset ovat myös Tuukkasen käsialaa, stukko-ornamentit on valmistanut koristemaalari Carl Slotte.
Tuukkanen on tehnyt myös muutoin askeettiseksi jäävän kryptan art deco -henkiset kattomaalaukset. Kordelinin viimeinen leposija on peitetty lattiaan upotetulla graniittilaatalla, jonka suojana on Heikki Häiväojan suunnittelema lasinen sarkofagi.
Kappelin suunnitelleen Sonckin kädenjälki näkyy myös uruissa, joiden julkisivu on hänen käsialaansa. Urut on valmistettu Kangasalan urkutehtaassa 1921 ja ne on restauroitu 1996.
Vuonna 2010 julkaistiin kappelissa äänitetty albumi Hommage á Alfred Kordelin, jolla urkuja soittaa musiikin tohtori Jan Lehtola.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.