Paperiyhtiöiden päätökset käynnistää yt-neuvottelut työsopimusneuvotteluiden alla on taktikointia. Näin väittää Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala Lännen Medialle.
– Ajoitus ei ole sattumaa, vaan mietitty ratkaisu. Nämä tuovat varmasti omat vaikeutensa neuvottelupöytään, vaikka sopimuksia pitää tietysti tehdä riippumatta näistäkin, Vanhala sanoo.
Työsopimukset Paperiliiton kanssa neuvotteleva Metsäteollisuus ry pitää väitettä täysin "poskettomana". Metsäteollisuuden mukaan yritykset eivät sulje paperikoneita työsopimusneuvotteluiden takia.
Paperiliitto edustaa alan työntekijöitä ja Metsäteollisuus ry toimii alan yritysten edunvalvojana.
– Todella raju väite. Yhtiöt tekevät näitä päätöksiä kannattavuuden perusteella, eivät ne liity meidän työehtoneuvotteluihin, vaan yhtiöiden toiminta- ja kilpailuedellytyksiin, toteaa työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén Metsäteollisuus ry:stä.
Hollménin mukaan on selvää, että työehtosopimuksen kustannustaso ja työvoiman käyttömahdollisuudet vaikuttavat paperiyhtiöiden toiminnan kannattavuuteen.
– Vanhala haluaa luoda sellaisen kuvan, ettei työvoimakustannuksilla ole merkitystä ja näin ollen paperin työehtoneuvotteluissa ei tarvitsisi noudattaa palkkamalttia.
– Oma näkemykseni on täysin päinvastainen, me tarvitaan äärimmäistä palkkamalttia ja myös lisää joustavuutta, jotta tuotanto kannattaa pitää Suomessa. Paperiyhtiöillä ei ole enää varaa lisätä työvoimakustannuseroa suhteessa kilpailijamaihin, Hollmén painottaa.
Lopputilejä ja lomautuksia
Tiistai toi synkkiä uutisia paperiteollisuudelle Suomessa.
Metsäyhtiö UPM ilmoitti sulkevansa SC-paperikoneen Raumalla vuoden loppuun mennessä ja aloittavansa yt-neuvottelut. Raumalla paperikoneen sulkeminen johtaisi noin lisäksi 179 työpaikan vähennykseen.
Samana päivänä myös Stora Enso kertoi aloittavansa yt-neuvottelut lomautuksista Anjalan paperitehtaallaan Kouvolassa.
Lomautukset koskevat tehtaan koko henkilöstöä eli noin 300 työntekijää. Lomautukset kestäisivät enintään kolme kuukautta ja ajoittuisivat lokakuun lopun ja toukokuun lopun väliselle ajanjaksolle. Yhtiö perustelee lomautuksia paperin kysynnän ja markkinatilanteen heikentymisellä.
– Pitää muistaa, että Stora Enso on alkanut Oulussa jakaa lopputilejä 300 ihmiselle ja että UPM lomauttaa myös Kaipolan tehtaalla Jämsässä, kommentoi Paperiliiton Vanhanen.
Vanhala ei lähde ennakoimaan, tuleeko paperikoneiden sulkemisia lisää. Hän ihmettelee UPM:n kiirettä sulkea suoraan paperikone Rauman tehtaallaan – etukäteen ei ehdotettu edes lomautuksia.
– Vauhti yllätti raumalaisetkin, vaikka tiedetään, että paperin kysyntä laskee kaiken aikaa. Talouden kasvun heikkenemistä ei kannata kiistää. Minulle on tullut palautetta, että tämäkö oli se kilpailukykysopimuksen saavutus.
"Kallis ja jäykkä tes"
Metsäteollisuus ry muistuttaa, että Suomessa paperiteollisuuden työehtosopimus on huomattavasti kalliimpi kuin kilpailijamailla.
– Meillä on hyvin kallis ja jäykkä sopimus. Meillä on sellaisia työvoiman käytön rajoituksia, joita meidän kilpailijamailla ei ole ja meidän kustannustaso on huomattavasti korkeampi, Hollmén sanoo.
Hän sanoo, että paperipuolella bisnes perustuu siihen, missä tuotantoa on kannattavaa tehdä. Kannattavuuteen taas vaikuttavat keskeisesti tuotannon kustannukset.
– On ihan selvää, että tuotantokustannuksilla on merkitystä, kun tuotantoa on ulkomailla ja kilpailijamaat tuottavat samoja tuotteita.
– Suomessa työvoimakustannukset ovat poikkeuksellisen korkeat. Lisäksi kustannuksiin vaikuttavat logistiikkakulut, energian hinta ja puun saatavuus, Hollmén luettelee.
Kaksijakoinen tunnelma
UPM kertoi tiistaina aikovansa myydä Chapellen sanomalehtipaperitehtaan Ranskan Grand Couronnessa. Syynä on paperin kysynnän heikkeneminen.
Yhtiö aikoo perustaa Puolan Wrocławiin uuden palvelukeskuksen. Yhtiön tiedotteen mukaan se vaikuttaa yhteensä 168 työpaikkaan 11 eri toimipisteessä. Muutos toteutetaan ensi syksyyn mennessä.
– Kyllä tässä on kaksijakoinen tunnelma metsäteollisuuden kanssa. On tullut hyviä investointeja ja varmasti niitä tulee lisää. Paperipuolella kysyntä menee alaspäin, Vanhala sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.