Rantavedessä keijuu hiukan sinilevähippuja, mutta muuten Otanlahden rantavedessä ei näy mitään erityisen hälyttävää. Selkämeren vesi vaikuttaa lämpimänä kesäpäivänä kutsuvalta, ja hiekkapohja houkuttelee uimaan.
Veteen ei kuitenkaan ole menemistä, sillä se on terveysriski.
Kaupungin paraatipaikalla sijaitseva ranta on saastunut suolistobakteereista uimakelvottomaksi. Vesi voi aiheuttaa vatsatautia tai tulehduksia.
Mikä ihme Otanlahtea riivaa?
Vielä 2016 luokitus oli erinomainen
Rauman ympäristöterveydenhuolto asetti Otanlahden tällä viikolla uimakieltoon, kun aiemmin oli voimassa uimisen välttämistä koskeva suositus. Vaikka päätös on tuore, niin ongelman kanssa on painittu jo useampi vuosi.
Toisaalta ei ole kovin pitkä aika siitä, kun Otanlahdessa sai pulikoida hygienian suhteen hyvillä mielin. Veden laatu on romahtanut alle viidessä vuodessa.
– Vuonna 2016 Otanlahdesta otettujen uimavesinäytteiden tulokset olivat hyviä ja uimavesi täytti bakteerien osalta uimavedelle asetetut vaatimukset koko kesän ajan, muistuttaa terveystarkastaja Jonna Aro.
Vesi luokiteltiin tuolloin vielä erinomaiseksi. Sen jälkeen luokitus muuttui kesä kesältä heikompaan suuntaan.
"Heikentynyt vuosi vuodelta"
Kesästä 2017 alkaen uimavesinäytteissä alkoi olla selvästi kohonneita suolistoperäisten bakteerien pitoisuuksia. Niitä on ollut ajoittain niin paljon, että toimenpiderajan yli on menty roimasti.
Muutos on ollut häkellyttävä.
Niin sanotuille EU-rannoille määriteltävä uimaveden laatuluokitus perustuu veden laatuominaisuuksiin neljän edellisen vuoden aikana. Luokitus on laskenut joka kesä.
Vuoden 2016 erinomainen luokitus laski seuraavana vuonna, mutta oli edelleen hyvä. Vuonna 2018 luokitus oli enää tyydyttävä ja viime vuonna jo huono.
– Tästä voi päätellä, että veden laatu on heikentynyt vuosi vuodelta, Aro sanoo.
Laatu vaihtelee rajusti
Terveystarkastaja huomauttaa, ettei Otanlahden uimavesi ole aina uimakelvotonta eikä edes sinne päin.
– Uimaveden laatu ei ole koko ajan heikkoa, vaan satunnaisesti rannalta saadaan näyte, jossa uimaveden laatu on huonoa, hän summaa.
Kesäkuussa laatu on ollut yleensä hyvä ja tilanne huononee vasta keski-loppukesällä. Näytteitä otetaan tilanteesta riippuen viikon, kahden tai kolmen viikon välein, ja vaihtelu on suurta.
Esimerkiksi tämän heinäkuun kuudentena menivät rikki sekä enterokokkien että kolibakteerien toimenpiderajat. Seuraavana päivänä pitoisuudet olivat romahtaneet.
Tuoreimmat analysoidut näytteet otettiin viime viikon maanantaina. Kolibakteerien pitoisuus ei ollut hälyttävä, mutta enterokokkien pitoisuus oli peräti nelinkertainen toimenpiderajaan nähden. Samalla uimisen välttämistä koskeva suositus muuttui kielloksi, joka pysyy voimassa loppukesän.
Mitä muutaman vuoden aikana tapahtui?
17 hehtaarin hulevedet
Vastaus löytynee taivaalta, maan pinnalta ja sen alta. Otanlahti on matala perukka, jonka vesi vaihtuu heikosti. Siksi se pitää sen, mitä siihen valuu.
– Otanlahteen laskee kaksi hulevesiviemäriä ja yksi oja, huomauttaa Rauman uimavesien, sateiden ja hulevesien yhteydestä pro-gradu -tutkielmaa Turun yliopistoon tekevä Minna Kivimäki.
Yksi viemäreistä tuo valumavedet urheilukentiltä, toinen maauimalan tienoolta. Oja tuo lisäksi vesiä Otantien suunnasta.
Kivimäen selvityksen mukaan hulevettä valuu näitä järjestelmiä pitkin käsittelemättömänä ja suoraan Otanlahteen noin 17 hehtaarin alueelta.
Hän on ottanut lahteen laskevista hulevesistä näytteitä sekä keväällä että kesällä, ja tarkoitus on jatkaa näytteenottoa edelleen. Vaikka varsinainen analyysi on vielä kesken, on tutkijalla asiasta selvä näkemys.
– Bakteerimäärä hulevesissä on tosi korkea. Käännyn kyllä täysin siihen, että hulevesistä niitä bakteereja Otanlahteen tulee.
Sateiden jälkeen suurimmat pitoisuudet
Hulevesiä ei kuitenkaan synny ilman sateita, ja siksi Otanlahden veden laadun pitäisi seurata niitä jokseenkin loogisesti.
Kivimäki on kerännyt dataa sademääristä ja vesinäytteistä vuodesta 2017 saakka. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että sateet ja näytteissä havaittu bakteeripitoisuuden kasvu sopivat hyvin yhteen.
Trendien lisäksi yksittäiset tapaukset kertovat samaa.
Otanlahden veden hurjimmat bakteeripitoisuudet mitattiin elokuun ensimmäisenä päivänä 2018. Tuolloin enterokokkeja oli yli kahdeksankertaisesti ja kolibakteereja lähes viisinkertaisesti toimenpiderajaan nähden.
– Uimavesi oli siis todella huonolaatuista tuolloin molempien bakteeriryhmien osalta, Aro kertaa.
Syy ja seuraus tuntuvat selviltä.
– Silloin oli juuri ollut myrsky, jossa satoi 50 milliä vuorokaudessa, Kivimäki huomauttaa.
Hanhet eivät ole pääsyyllinen
Otanlahtea saastuttavien hulevesien bakteeriliemi on monen tekijän summa.
Katoilta, kaduilta ja pihoilta kertyvässä vedessä on kaupuhkialueella mukana niin koirien ja kissojen kuin vaikkapa rottien ja urbaanien lintujenkin suolistobakteereja – mahdollisista putkivuodoista ja puskakäynneistä levinneitä ihmissuoliston bakteereja unohtamatta.
Entä valkoposkihanhet, joita moni pitää ilmiselvinä syyllisinä Otanlahden veden huonoon laatuun? Kivimäen mukaan hanhien rooli ei ole kokonaisuudessa merkittävä.
Vaikka hanhia on monen mielestä paljon, niin määrä ei Kivimäen mukaan ole hygieenisesta näkökulmasta erityisen suuri. Näkemykselleen hän on saanut tukea Suomen ympäristökeskuksesta.
Valkoposkihanhien jätöksetkään eivät ole mikrobihygienian suhteen pahimmasta päästä.
– Hanhien uloste on ihan ruohohöttöä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi lokkien ulosteessa on paljon enemmän bakteereja, Kivimäki huomauttaa.
Ratkaisiko yksi putki?
Yksi seikka kuulostaa kuitenkin mystiseltä.
Jos Otanlahden uimaveden pilaavat bakteerit kulkeutuvat hulevesissä, niin miten se selittää veden laadun nopean heikkenemisen vuoden 2016 jälkeen? Sateita, koiria ja puskapissijöitä on ollut tätä ennenkin.
Kivimäellä on muutoksen ajankohdalle looginen selitys.
– Urheilukentiltä tuleva hulevesipurki uusittiin 2017. Se oli aiemmin niin tukossa, että se ei vetänyt kunnolla ja tämä viivästytti hulevesiä, hän sanoo.
Huonokuntoinen putkisto toimi hieman samoin kuin tarkoituksella rakennettu hulevesien käsittelyjärjestelmä: kun vesi virtasi liittävän hitaasi sopivissa oloissa, bakteereja ehti kuolla niin paljon, ettei ongelmia tullut.
Putkiremontti oli hulevesihuollon takia tarpeen, mutta samalla se saattoi olla ratkaiseva isku Otanlahden uimaveden laadulle
Korjaussuunnitelmia ei ole
Kaupungin paraatipaikalla sijaitseva ranta ei todennäköisesti tule uimakelpoiseksi ilman vielä isompaa remonttia.
– Pitäisi pyrkiä hulevesien kokonaisvaltaiseen hallintaan, Kivimäki korostaa.
Tällä tarkoitetaan muun muassa huleveden viivytystä kosteikkorakenteilla, mikä vähentää suolistobakteerien ohella esimerkiksi ravinteiden ja haitta-aineiden kuormitusta mereen.
Esimerkiksi Papinpellolle rakennettiin uuden asuinalueen yhteydessä hulevesikosteikko, ja Lakarin teollisuusalueelle samoin. Vanhoilla alueilla tämä ei ole yhtä helppoa, mutta ei mahdotontakaan.
Kaupungilla ei kuitenkaan ole tällä hetkellä erityisiä suunnitelmia Otanlahden tilanteen korjaamiseksi. Myöskään terveysvalvonta ei tutki tilannetta tarkemmin, vaan odottaa Kivimäen tutkielman valmistumista.
– Otanlahdessa ei ole tarkoitus seurata veden laatua tihennetysti ,vaan loppukesänä otetaan vain suunnitelmalliset näytteet. Rannalle asetettua uimakieltoa ei yritetä purkaa enää tänä kesänä, Jonna Aro kertoo.
Lillonkari ja Otanlahti reagoivat eri tavoin
Uimaveden hygieenistä laatua seurataan pääasiassa suolistoperäisten enterokokkibateerien ja kolibakteerin (Escherichia coli) pitoisuuksia määrittämällä.
Luonnossa bakteerien kohtalo on erilainen.
Hule- tai jätevesien mukana tai suoraan veteen pääsevät enterokokit jäävät pitkäksi aikaa kasvillisuuteen ja pohjasedimenttiin, ja voivat hyvissä olosuhteissa runsastua vielä viikkojenkin päästä bakteerikuormitusta tuoneen sateen jälkeen.
Kolibakteerit sen sijaan kuolevat suoliston ulkopuolella nopeasti. Siksi niiden korkea pitoisuus ilmentää paremmin juuri tapahtunutta ja usein ihmisperäistä saastumista.
Korkea enterokokkipitoisuus ilman korkeaa kolibakteeripitoisuutta sen sijaan viittaa joko vanhempaan tai eläinperäiseen saastumiseen
Sateet vaikuttavat Unajanlahdella hitaammin
Otanlahdessa toimenpiderajat ovat ylittyneet pääasiassa enterokokkien, mutta toisinaan myös kolibakteerien vuoksi.
Rauman toinen jokakesäinen ongelmaranta, Unajanlahdella sijaitseva Lillonkari, asetettiin uimakieltoon viime viikon keskiviikkona. Siellä bakteeritilanne on osittain erilainen kuin Otanlahdella.
Unajanlahdellekin tulee runsaita valumavesiä muun muassa Unajanjoen mukana. Raja-arvot ylittyvät kuitenkin poikkeuksetta vain enterokokokkien vuoksi – eivätkä aina heti sateiden jälkeen, vaan vasta myöhemmin.
Toisin kun Otanlahdessa, bakteerikuormitus ei tulekaan suoraan uimarannalle. Sen lähdekin on maaseutumaisessa ympäristössä erilainen.
Esimerkiksi heinäkuun alkupuolen sateet ovat todennäköisesti tuoneet lahdelle bakteerikuormitusta, joka on elänyt ja runsastunut vesistössä.
– Lahdessa on hyvin runsas kasvillisuus, Minna Kivimäki huomauttaa.
Viime aikojen tuulet ovat mahdollisesti nostaneet kasvillisuudessa eläneet bakteerit pintaveteen ja uimarannalleMuokattu klo 10.00: Korjattu Ihodenjoen tilalle oikea, Unajanlahteen laskeva joki eli Unajanjoki.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.