MyStar lähtee perjantaina Rauman telakalta kohti kotisatamaansa Tallinnaa. Neitsytristeily on ensi viikon alussa.
RMC:n varatoimitusjohtaja Mika Laurilehto ottaa toimittajan vastaan työpäivän päätteeksi keskiviikkona. Mies vaikuttaa huojentuneelta.
Eikä ihme. RMC on juuri luovuttanut matkustaja-autolautta MyStarin Tallinkille.
– Tänään on oltu hymyssä suin, Laurilehto sanoo.
Tilaaja on tyytyväinen, kun viimeisten fiksausten jälkeen toiminut merikoeajolla niin kuin pitää. Tallink saa laivan, jolla voi ajaa Helsingin ja Tallinnan väliä nopeasti kaikissa keleissä.
Telakkayhtiö puolestaan on tyytyväinen, kun noin 175 miljoonaa euroa on kilahtanut kassaan, josta pohja onkin paistanut.
Laivakaupoissa maksu tulee hyvin loppupainotteisesti.
Tässä tapauksessa se tarkoittaa, että 70 prosenttia ilmoitetusta 250 miljoonan euron kauppahinnasta maksetaan luovutuksen yhteydessä.
– Risteilijäkaupoissa suhde on vielä vinompi, tietää MV Werften -telakkaa Saksassa ennen Raumalle tuloaan palvellut Laurilehto.
Sota aiheuttaa osaajapulaa
MyStar-projekti alkoi helmikuussa 2019. Laivan piti valmistua jo alkuvuodesta, mutta lisäaikaa jouduttiin ottamaan useamman kerran.
Viivästymisiin on Laurilehdon mukaan monta syytä. Suurin niistä on koronavirus, joka aiheutti tartuntoja telakalla ja hidasti laitetoimituksia.
Yhtä laajaa ja pitkäaikaista pandemiaa ei meidän sukupolvemme olekaan kohdannut.
Seuraava iso ikävä yllätys oli Venäjän hyökkäyssota. Se vaikutti työvoiman saantiin, sillä RMC:n verkostoyrityksissä oli paljon ukrainalaisia ja venäläisiä.
Tältä osin tilanne on vielä vähän päällä.
– Ukrainalaisia on ollut paljon töissä ympäri Eurooppaa. Nyt, kun he ovat poissa, osaajia kysytään moneen paikkaan.
Telakalla ja Tallinkilla pitkä historia
Projektin loppusuoralla ilmaantui tutumpia ongelmia, muutamia teknisiä hämminkejä. Niiden vuoksi laivaa piti käyttää vielä merellä ja montussa, jossa jo tehtiin TT-Linen laivaa.
– Ongelmia oli lähinnä akselilinjalla. Se on aina haasteellinen, kun siinä on monen toimittajan laitteita. Perinteisiä akselilaivoja ei enää paljon tehdä ja osaajat ovat vähissä.
Tallink Groupin toimitusjohtaja Paavo Nõgene sanoi luovutustilaisuudessa, ettei kukaan osannut arvata miten paljon maailma muuttuisi projektin aikana.
Ainakaan julkisesti asiakas ei RMC:tä arvostellut.
Ehkä pitkä yhteinen historia auttoi. Suomen laivareittien ykköseksi Silja Linen ostolla noussut Tallink oli pieni haastaja, kun se alkoi tilata laivoja Rauman-telakalta 2000-luvun alussa.
RMC pitää kiinni verkostomallista
Mitä tästä kaikesta opittiin?
– Meillä on vieläkin harjoittelemista uudessa verkostomaisessa toimintamallissa. Nyt tiedämme paremmin, mistä on itse otettava kiinni terävämmin ja mitä tehtäviä on osattava itse. Myös verkosto oppii koko ajan lisää, sanoo Laurilehto.
RMC:n hallitus katsoo yhä, että valittu toimintamalli on oikea.
Omaa henkilöstöä RMC:llä on 210. Sen lisäksi vuokrayhtiöiden kautta suunnittelussa ja dokumenttien hallinnassa työskentelee parikymmentä ihmistä.
– Nuppilukua ei ole tarpeen kasvattaa, mutta osaamista on edelleen kehitettävä ja tekemisen rakennetta tarkistettava, linjaa Laurilehto.
Ensi vuonna työn alla kolme laivaa
Laurilehto huomauttaa, että kasvuvauhti on ollut melkoinen. RMC:n ensimmäinen uudisrakennus Hammershus oli pienehkö lautta, Wasalinen Aurora Botnia selvästi isompi – ja MyStar suurin Rauman-telakalla rakennettu.
– Eron huomasi hyvin, kun MyStarin runko oli ensi kertaa kasassa ja Aurora Botnia oli vielä varusteltavana.
RMC aikoo laajentaa verkostoaan, jotta seuraavassa yllättävässä tilanteessa olisi vaihtoehtoja.
Ensi vuonna telakalla on samaan aikaan työn alla kolme laivaa, kun kahden suuren matkustajalautan lisäksi aloitetaan ensimmäisen sotalaivan rakentaminen.
– Pitää tarkasti miettiä, miten rajalliset lohkopaikat parhaiten hyödynnetään, sanoo Laurilehto.
Iso haaste RMC:n uudistetulle organisaatiolle on, miten kannattavuus saadaan kuntoon. Työkuorman kasvu mahdollistaa hyvän tuloksen tekemisen – kunhan homma pysyy hanskassa.
Tasmanialaiset aikataulussaan
TT-Linen tilaamien "tasmanialaisten" rakentaminen on pysynyt uudessa aikataulussa, josta asiakkaan kanssa sovittiin aiemmin tänä vuonna.
Noin puolet lohkoista rakennetaan Raumalla ja puolet Puolassa. Rakennusmontussa on nyt kolme lohkoa. Lohkoja on ympäri telakan kenttää.
Toisen laivan tuotanto alkaa vielä ennen joulua. Mistä tekijät, kun sota Ukrainassa jatkuu?
– Meille on alkuvuodesta tulossa paljon puolalaisia, baltteja ja myös suomalaisia samoilta verkostokumppaneilta, vastaa Laurilehto.
Kiina kahmii lauttatilauksia
Aasian, ja etenkin Kiinan, telakat ovat vallanneet markkinoita Rauman leipälajissa eli matkustajalautoissa.
Miten eurooppalaiset telakat pystyvät jatkossa hankkimaan tilauksia, kun vastassa on halvemman työn ja valtion tuen yhdistelmä?
– Meidän on pysyttävä teknologian kärjessä. Jokainen laiva on tavallaan prototyyppi. Pitää aina olla jotain uutta, mitä varustamot hakevat.
Laurilehdon mukaan lauttapuolella markkinoilla on elämää. RMC:tä kiinnostavat erityisesti MyStarin kokoluokan laivat.
Jäänmurtajat nyt tähtäimessä
Toiseksi tukijalaksi RMC on valinnut viranomaisalukset. Tilauskirjassa on neljä sotalaivaa, ja myös vartiolaivojen kaupasta RMC kisasi Turun kanssa.
Nyt tähtäimessä ovat jäänmurtajat, joita Ruotsi ja Suomi ovat hankkimassa kimpassa. Ensimmäisen murtajan toimitusta on haarukoitu vuosille 2026-27, mikä sopisi RMC:n suunnitelmiin.
Kiinnostuneita telakoita on kartoitettu ja Rauma on luonnollisesti ilmoittautunut.
Ennen joulua joukkoa karsitaan. Jäljelle jäävät ne, joilla on referenssiä sellaisten alusten rakentamisesta, jotka kulkevat jäissä, voivat käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita sekä sähköä ja akkuja.
Aurora Botnia riittäisi referenssiksi jo yksin. Mutta onpa Rauman-telakalla esittää myös jäänmurtajaksi luokiteltu laiva: kymmenen vuotta sitten Etelä-Afrikkaan myyty S.A. Agulhas II.
MyStarin kapteeni kuivaharjoitteli Raumalla
Kun Länsi-Suomi kävi vuosi sitten jutunteossa Rauman merikoululla, simulaattorilla matkustajalaivaa Helsingin Eteläsatamaan oli ajamassa Vahur Ausmees.
Luotsitutkintoa suorittanut Ausmees on yksi Rauman telakalta juuri valmistuneen Tallinkin MyStarin kolmesta kipparista.
– Se on jo kolmas Raumalla rakennettu minulle. Victoria 1:n ja Baltic Queenin kapteenina olen myös ehtinyt työskennellä, hän kertoi.
Simulaattorilla on turvallista treenata laivan ohjaamista erilaisissa sääoloissa.
– Tuuli puhaltaa aina. Kyse on siitä, miten joukkue on valmistautunut ja miten miehistö toimii yhdessä erilaisissa tilanteissa.
Rauman simulaattori tuli tutuksi myös Wasalinen kapteeneille. He saivat harjoitella Aurora Botnian ajamista jo ennen kuin laiva Rauman telakalta valmistui.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.