Miksi kokenut vuorineuvos lähti Rauman telakkaa pelastamaan?

Tämä on moraalinen homma. Kun on paljon saanut, haluaa antaa takaisin, kun osaa, vastaa Stig Gustavson.

Stig Gustavsonin vedolla nosturiyhtiö Konecranes kehittyi kansainväliseksi menestyjäksi. Yhtiö henkilöityi vahvasti nopealiikkeiseen ja eteenpäin pyrkivään Gustavsoniin. Gustavsonilla on ollut kysyntää luottamustehtäviin yritysten hallituksissa ja etujärjestöissä. Nyt hänellä on tehtävä Raumalla.

Rauma Marine Constructions nimitti viime syksynä hallituksensa puheenjohtajaksi yllättävän nimen.

Vuorineuvos Stig Gustavson toki tunnetaan talouselämässä.

Hänet on valittu muun muassa vuoden 2001 liikemieheksi Suomessa. Vahva näyttö oli Konecranesin kuntoon trimmaaminen ja vienti pörssiin.

Gustavson veti Konecranesia toimitusjohtajana vuoteen 2005, jonka jälkeen johti yhtiön hallitusta vielä vuoteen 2017. Hänellä on yhä merkittävä omistus menestyvässä nosturilaiteyrityksessä.

Gustavsonilla on ollut paljon hallitusvirkoja ja luottamustehtäviä. Se kertoo, että hänen kokemustaan ja näkemystään arvostetaan laajasti.

Yllättävää onkin vain se, että kesällä 78 vuotta täyttävä Gustavson suostui ottamaan vastaan haasteen lähteä Rauman telakkaa pelastamaan.

Ei rahan, vaan merkityksen takia

Kysyn mieheltä itseltään.

– Olen tehnyt menestyneen karriäärin ja saanut paljon. Tämä on moraalinen homma. Haluan antaa takaisin, kun osaan, Gustavson vastaa RMC:n kokoushuoneessa Raumalla.

Hän kertoo tehneensä paljon pro bono -juttuja eli antanut aikaansa yleisen hyvän vuoksi ilman korvausta. Muun muassa Tampereen yliopistofuusiota Gustavson valmisteli palkatta.

– Tästä RMC:n jutusta saan palkkion, muttei raha mua aja. Näen, että tämä on mielekästä ja merkityksellistä työtä. Rauman telakka on hyvin tärkeä koko Suomelle, hän perustelee.

"RMC on Ruotsinkin etu"

RMC:n perinteinen leipälaji on matkustaja-autolauttojen rakentaminen. Niitä nuori yhtiö on tehnyt kolme (Molslinjen, Wasaline, Tallink) ja työn alla on kaksi lisää (TT-Line).

Toiseksi tukijalaksi RMC on valinnut viranomaisalukset. Uudessa monitoimihallissa valmistuu lähivuosina neljä korvettia Merivoimille. Ensimmäisen rakentaminen alkaa loppuvuodesta.

RMC tavoittelee jäänmurtajakauppoja. Ruotsi on tilaamassa kaksi murtajaa. Suomen uuden hallituksen odotetaan päättävän myös murtajahankinnoista. Toiveissa on, että naapurimaat ostavat murtajansa kimpassa. Niin tehtiin nyt elinkaarensa lopussa olevien murtajien kanssa.

– On Ruotsinkin etu, että tällainen telakka säilyy täällä, näkee Gustavson.

Ilmasto lämpenee. Voisi luulla, ettei jäänmurtajia kauan enää tarvita. Väärin luulisi. Ohuempi jää pakkautuu herkästi.

Kauppalaivat ovat entistä suurempia, mutta harvoin jäissä kulkevia. Satamien auki pitäminen talvisin on elinehto Suomelle, joka on tavallaan saari. Etelä-Ruotsin satamat eivät jäädy, mutta pohjoisessa on muun muassa suurta kaivos- ja terästeollisuutta.

Pelastuspakettia laatimassa

RMC teki toissa vuonna 58 miljoonan euron tappion. Omistajat joutuivat laittamaan lisää rahaa yhtiöön viime suvena, kun tiedettiin, että myös vuoden 2022 tilinpäätös painuisi rumasti pakkaselle.

Valtio on Teollisuussijoituksen kautta RMC:n toinen ankkuriomistaja. Valtio turvasi telakan jatkoedellytyksiä muun muassa vaihtovelkakirjalainoilla.

Kun pelastuspakettia laadittiin, omistajat pyysivät Gustavsonia talkoisiin – ja sen jälkeen syksyllä hallituksen puheenjohtajaksi.

Aiempi puheenjohtaja Mikko Niini jatkaa hallituksessa. Niini on entinen Helsingin telakan johtaja. Gustavson tuntee hänet 50-luvulta lähtien.

Uuteen hallitukseen tuli uutena Petri Hepola, jolla on Patria-tausta. Puolustusvoimien ja Teollisuussijoituksen edustajat otettiin pysyviksi neuvonantajiksi.

Nuoria ja nälkäisiä ruoriin

Yhtiön johdossa on tehty myös vaihdoksia. Tällä viikolla aloittaneella toimitusjohtaja Mika Niemisellä on Kone-taustaa, jota Gustavson kovasti arvostaa.

Lisäksi RMC käynnisti syksyllä strategisen muutosohjelman, jonka osana käytiin hiljattain päättyneet muutosneuvottelut. Vaikka osa vähennyksistä hoidettiin eläköitymisillä, ei irtisanomisilta vältytty.

– Irtisanominen on vaikein tehtävä ikinä. Mutta kun koko firma on vaarassa, pitää tehdä uudistuksia. Nyt puhallamme uutta uskoa. Haluamme nuoria nälkäisiä ruoriin. Sääli, että yhtiö oli päästetty niin huonoon kuntoon.

"Stigun" motto tullut tutuksi

"Stigun" motto on tullut telakalla jo tutuksi: toinen silmä aina kassassa, toinen tekniikassa.

RMC:n Gustavson näkee turnaround-keisiksi. Tarvitaan taloudellinen täyskäännös.

– Rahavirran firmasta ulos on loputtava. Se on ykkösasia.

Vastaavia tilanteita Gustavson on pitkällä urallaan ollut hoitamassa monta kertaa.

– Muutosohjelma on hyvällä alulla. Mutta vasta alulla. Suunnitelmat meillä on vuoteen 2028 asti, Gustavson painottaa.

Ohjelman edistymistä valvotaan tarkasti ja korjaustoimia tehdään tarpeen vaatiessa nopeasti. Voidaan esimerkiksi siirtyä kolmeen vuoroon ja tehdä töitä viikonloppuisin.

"Yllättävän paljon skeidaa"

RMC:n viime vuoden tappio, liki 30 miljoonaa euroa, oli edelleen hurja.

– Mikään telakka ei ole tehnyt Euroopassa tulosta. Vastassamme ovat Kiinan ja Korean telakat sekä Euroopassa valtio-omisteiset telakat. Aikamoiset kilpailijat siis. Verkostomallilla on kuitenkin yhä mahdollista menestyä myös Suomessa, uskoo Gustavson.

Parin viime vuoden vaikeuksille on päteviä ulkoisia selityksiä kuten koronakriisi ja Venäjän hyökkäyssota. Niiden vaikutuksia on tässä lehdessä käyty läpi useamman kerran.

Kaikkea ei niiden piikkiin voi laittaa.

– Tilannekuva on nyt paremmin handussa. Tiedämme, että yllättävän paljon oli skeidaa. Väärinkäsityksiä, huonoa työtä, jota jouduttiin kalliisti korjaamaan ja niin edelleen. Vastedes valvomme paremmin ja puutumme nopeammin, lupaa Gustavson.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut