Rauman vahvuuksia uuden pakkaustehtaan sijoituspaikkaa pohdittaessa olivat logistiikan lisäksi sopiva tontti ja sen sijainti lähellä sellutehdasta. KUVA: Juha Sinisalo
Liikenneyhteydet olivat hyvin merkittäviä tekijöitä, kun Metsä Group valitsi sopivinta kohdetta uudelle pakkaustehtaalleen.
Konserni ilmoitti viime viikolla aloittavansa esiselvityksen niin sanotun Muoto-pakkaustehtaan rakentamisedellytyksistä Raumalla.
– Yksi Rauman vahvuus on vientisataman läheisyys ja hyvät kuljetusyhteydet maan- ja rautateitse, sanoo projektijohtaja Jarkko Tuominen Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springistä.
Hän kuitenkin korostaa, että kyseessä oli kokonaisarvio.
Kysymys Rauman ykkösasemasta herää erityisesti siksi, että Metsä Groupin uusin ja maailman huipuksi tituleerattu biotuotetehdas käynnistyi tänä syksynä Kemissä.
Lisäksi uuden pakkausteknologian kehitystyötä tehdään metsäjätin toiseksi uusimmassa suurkohteessa, Äänekosken biotuotetehtaassa.
Rauman vahvuuksia olivat kuitenkin yhtiön mukaan paitsi logistiikka, niin myös sopiva tontti ja sen sijainti lähellä sellutehdasta.
– Se auttaa sellu-, energia-, hyödyke- ja palvelutarpeissa, Tuominen selvittää.
Muoto-pakkauksia valmistetaan havu- ja lehtipuusellusta sekä mekaanisesta massasta. Suoraan Rauman sellutehtaalta saatava raaka-aine olisi vain osa pakkaustehtaan kaikesta raaka-aineesta.
Suursahan sijainti samalla tontilla ei sen sijaan vaikuttanut suoraan päätökseen. Sahan merkittävä sivuvirta eli puru ei nimittäin pakkauksiin kelpaa – ainakaan vielä.
– Ensivaiheessa käytämme raaka-aineena Metsä Groupin valmistamia puukuituja tai ”paperimassaa”. Tehdasintegraatin muut jakeet eivät ole ”paperimassaa”, joten niiden käyttö ei vielä tässä vaiheessa ole ajankohtaista, Tuominen sanoo.
Tämän tarkemmin yhtiö ei avaa sitä, miksi vaaka kallistui juuri Rauman suuntaan.
Esiselvityksessä käydään läpi muun muassa Raumalle mahdollisesti rakennettavan tehtaan luvitustarve ja siihen liittyvät kysymykset. Merkittävimpiä näistä on ympäristölupaprosessi.
Samaan aikaan yhtiössä selvitetään asiakaskiinnostusta ja liiketoimintamallia, minkä lisäksi itse tuotantomenetelmän kehittämistä Äänekoskella jatketaan.
Tuomisen mukaan varsinaiseen investointipäätökseen vaikuttavat monet tekijät, ja ne on tarkoitus saada kasaan ensi vuonna.
– Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, olisivat ensimmäiset linjat toiminnassa hyvinkin ennen vuotta 2030, hän sanoo.
Muoto-pakkauksissa käytetään metsäkonsernin mukaan täysin uudenlaista teknologiaa, joka mahdollistaa ainutlaatuiset tuoteominaisuudet. Teknologia on saanut jo myös innovaatiopalkintoja.
Pakkaukset ovat kuitenkin kartonkipakkausten tapaan puukuitupohjaisia, ja yhtiön mukaan ne myös näyttävät ja tuntuvat kartongilta. Mikä sitten on se pieni – tai suuri – ero?
Tuominen myöntää, että kuluttajan voi olla vaikea havainta innovaatiota valmiissa tuotteessa, ainakin jos sitä verrataan muihin niin sanottuihin kuituvalostuotteisiin.
– Mutta kun verrataan kartonkiin ero on selkeämpi.
Siinä, missä kartonkitehdas tekee materiaalia jalostukseen, syntyy uudella tekniikalla suoraan valmis ja käyttötarkoitukseen räätälöity pakkaus.
Metsäyhtiö hehkuttaa uuden teknologian säästävän materiaalia ja energiaa.
– Suurin siihen vaikuttava asia on tuotteen kerrosrakenne. Sen avulla uskomme myös pystyvämme tulevaisuudessa luomaan pakkaukselle hyödyllisiä ominaisuuksia joustavasti.
Metsä Group suunnittelee käyttävänsä pakkauksiin vain niin sanottua ensikuitua. Kierrätyskuitua ei ole tarkoitus käyttää.
Tuomisen mukaan syy liittyy pakkausten käyttökohteisiin.
– Tavoitteenamme ovat esimerkiksi ruokapakkaukset. Mahdollisten epäpuhtauksien vuoksi kierrätyskuitu ei sovellu kovin hyvin ruokakontaktiin.
Itse pakkausten on sen sijaan määrä olla kierrätettäviä kartongin tapaan.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.