Milla Paloniemen voimaeläin täyttää jo 20 vuotta – juhlan kunniaksi Kiroileva siili tavoittelee Japanin valloitusta

Milla Paloniemen Kiroilevalla siilillä on juhlavuosi: hahmo syntyi 20 vuotta sitten. Paloniemi opasti sarjakuvan tekemistä tällä viikolla Laitilan Mudaisilla sijaitsevalla Tipulan kulttuuritilalla. Kuva: Juha Sinisalo

Tipulan sarjakuvaleirillä on keskittynyt tunnelma. Harvaseinäisessä suulissa on vilpoista ja osanottajille on tarjolla vilttejä lämmikkeeksi.

– Jos teillä on jo omia hahmoja, niin esitelkää mulle, huikkaa opettaja, sarjakuvapiirtäjä Milla Paloniemi.

Pöydissä ahertaa tusinan verran innokkaita nuoria piirtäjiä, joista osa käy näyttämässä tuotoksiaan kurssin opettajalle.

Paloniemi sanoo olevansa piirtäjänä lennokas ja leikkisä.

– Sitä samaa haluan jakaa myös muille sarjakuvan tekijöille.

Kiroileva siili -sarjakuvasta tunnetun Paloniemen kuvat syntyvät intuitiivisesti. Hän ei luonnostele vaan tekee hahmot saman tien yhdeltä istumalta. Kuvaajan pyytämä piirroskin syntyy tuota pikaa.

– Mulla on varma käsi, ja yhteys aivojen ja käden välillä toimii.

Jälki saa olla rosoista. Siilijäljitelmät tunnistaa Paloniemen mukaan kädenjäljestä: ne ovat usein liian hyvin piirrettyjä.

Kipinää esikuvista

Tipun kulttuuriyhdistyksen sarjakuvaleirillä on osanottajia alakouluikäisistä alkaen. Milla Paloniemikin aloitti kuvien tekemisen jo lapsena.

– En edes muista aikaa, jolloin en olisi piirtänyt. Se oli maalla yksi tapa viettää aikaa.

Ensimmäisellä sarjakuvakurssilla hän oli 8-vuotiaana synnyinkunnassaan Jalasjärvellä.

– Kurssi opettaja Veikko Joonas Savolainen sanoi mulle, että älä vaan lopeta, susta tulee isona sarjakuvapiirtäjä.

Kommentti oli Paloniemelle merkittävä, ja se antoi kipinän alalle.

Suuri innoittaja hevoskärpäsen puremalle tytölle oli myös ruotsalainen Lena Furberg, Polle – maailman monin poni -sarjakuvan piirtäjä. Sarjakuvaa julkaistiin Hevoshullu-lehdessä.

– Hän piirtää edelleen, uraa taiteilijana on takana jo 50 vuotta.

Furberg on ollut Paloniemelle esikuva: piirtäjät tuntevat toisensa ja hänen innoittamanaan Paloniemi hankki pari kolme vuotta sitten oman hevostilan.

Japanin markkinoille?

Paloniemellä on juhlavuosi – tai paremminkin Kiroilevalla siilillä. Se nimittäin täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Yhdeksäs albumi tulee ulos loppukesästä.

Myös suunnitelma viedä sarjakuva Japanin markkinoille on edennyt. Stripit on jo käännetty ja niitä ollaan tekstittämässä japaniksi.

– Pidetään peukkuja, sillä pääseminen Tove Janssonin jalanjäljissä Japaniin on ollut iso unelmani, Paloniemi sanoo.

Oman tiensä kulkija

Kirota päräyttelevä ”pohojalaanen” siilihahmo syntyi vuonna 2003, kun Paloniemi oli aloittanut graafisen suunnittelun opinnot Vantaalla.

– Piirsin sen taidehistorian luennolla hetken mielijohteesta. Hahmo tuntui heti omalta. Se oli sopivan anarkistinen vastarannan kiiski ja oman tiensä kulkija, joka jupisi hiljaa itsekseen.

– Tein sarjakuvia opintojen ohessa sen suuremmin laskelmoimatta. Annoin vain palaa, Paloniemi muistelee.

Ujolle ja aralle opiskelijalle piirroshahmosta tulikin voimaeläin. Kiroileva siili ei Paloniemen mukaan ole hänen omakuvansa, mutta näyttää kuitenkin piirtäjästään sellaisia puolia, jotka eivät ole näkyvissä.

– En tosin pitkään myöntänyt sitä itselleni.

Siili kommentoi maailmaa omaan tapaansa.

– Se ei silti ole alter egoni eivätkä siilin mielipiteet minun mielipiteitäni, Paloniemi tarkentaa.

Sittemmin hahmosarja kasvoi, ja nyt siilipersoonia on useita erilaisia.

Siiliyhteisö laajeni

Kiroileva siili oli menestystarina: Paloniemi laittoi kaksi ensimmäistä strippiä nettiin sivustolle, jossa oli entuudestaan hänen ”söpöjä kissa- ja koirakuviaan”. Siilit saivat heti paljon hyvää palautetta.

– Kiroileva siili oli ensimmäisiä suomalaisia nettisarjakuvia.

Suurin suosion ajoittui vuosille 2008–2012, ja hahmon ympärille alkoi kasvaa myös tuoteperhe. Paloniemi sanoo olleensa tarkka laadusta.

– En ole hyväksynyt mitä tahansa krääsää, vaan olen halunnut vaalia brändiä.

Kiroileva siili on kuvituksena myös viime vuonna ilmestyneessä mentaalivalmentaja Jenni Sofian tunnetaitokirjassa Miksi Siili kiroilee? Kirjassa Kiroileva siili paitsi kuvittaa myös kommentoi kirjan aiheita.

– Siili on temperamenttinen ja tunteva, mutta ei pahantahtoinen eikä kiusaaja.

Entä miksi siili kiroilee? Se on Paloniemen mukaan hyvä kysymys.

– Kiroileminen on kielen rikkautta, hän sanoo.

Hevosfiilistelyä maalla

Sarjakuvapiirtäjä, kuvittaja ja graafinen suunnittelija on nykyään siis myös hevostilan pitäjä. Hän on parhaillaan tekemässä muuttoa hevosineen Pirkanmaalta Kouvolaan, josta löytyi isompi maatila. Sinne hän suunnittelee myös näyttely- ja residenssitoimintaa sekä majoituspalveluja.

– Saksassa on sanonta, jonka mukaan elämä ei ole mikään ponifarmi. Anarkistina se inspiroi, haluan, että elämä on juuri sitä, Paloniemi perustelee.

Tila ei ole ratsastustalli, vaan paikka, jossa ”fiilistellään”.

– Pääpointti on vain olla hevosten kanssa tekemättä mitään. Siinä sivussa jutellaan suhteesta hevoseen, paijataan sitä ja puhutaan unelmista. Tekeminen muokkautuu ryhmän mukaan.

Hyvän mielen konseptilla on ollut Paloniemen mukaan ollut yllättävän paljon kysyntää.

Ajatus ponitilasta lähti Paloniemen omasta halusta olla hevosten lähellä.

– Olen ollut lapsesta saakka heppatyttö.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.