Millä summalla suomalainen pärjää kohtuullisesti?

Tutkimuksessa laadittiin budjetti 13 esimerkkitaloudelle: nuorelle sekä iäkkäälle yksin asuvalle, pariskunnille ja kahden ja yhden huoltajan lapsiperheille. Esimerkkilaskelmia on laadittu myös eri-ikäisten lasten kustannuksista.

Pääkaupunkiseudulla yksin asuva alle 45-vuotias pärjää noin 1 380 eurolla kuukaudessa, muualla Suomessa noin 1 130 eurolla.

Kahden vanhemman ja kolmen lapsen perhe tarvitsee puolestaan pääkaupunkiseudulla noin 4 250 euroa kuukaudessa kohtuulliseen elämiseen.

Helsingin yliopiston tuoreessa Kuluttajatutkimuksessa selvitettiin, mitä tavaroita ja palveluja kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tutkimus nojautuu kuluttajien käsityksiin välttämättömästä kulutuksesta. Laskelmiin on otettu mukaan asuminen ja liikkuminen.

Budjetit vaihtelevat talouden koon mukaan Helsingissä 1 380–4 310 euroon kuukaudessa ja muualla Suomessa 1 130–3 770 euroon kuukaudessa.

Suurimmat menoerät ovat asuminen ja ruoka

Tutkimuksessa laadittiin budjetti 13 esimerkkitaloudelle: nuorelle sekä iäkkäälle yksin asuvalle, pariskunnille ja kahden ja yhden huoltajan lapsiperheille. Esimerkkilaskelmia on laadittu myös eri-ikäisten lasten kustannuksista.

Suurimmat menoerät viitebudjeteissa olivat asuminen ja ruoka. Viitebudjettien mukainen kulutus on kuitenkin alhaisempaa kuin suomalaisten keskimääräinen kulutus vastaavissa kotitalouksissa verrattuna Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen.

Kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjettien kaikki sisällöt päivitettiin nyt ensimmäistä kertaa vuoden 2010 jälkeen.

Monissa tuoteryhmissä kustannukset ovat nousseet jonkin verran vuodesta 2015, mutta esimerkiksi ruoan hinnan lasku ja kotona valmistettavat ateriat ovat laskeneet ruokamenoja yksin asuvien talouksissa noin 15 euroa ja lapsiperheissä 70–96 euroa kuukaudessa.

Suomessa viitebudjetteja hyödynnetään neuvonnassa, tutkimuksessa, yksityisissä kotitalouksissa, viranomaisten työssä sekä opetuksessa. Viitebudjetit ovat olleet myös osa joka neljäs vuosi tehtävää perusturvan riittävyyden arviointia.

– Viitebudjetit osoittavat, paljonko rahaa tarvitaan välttämättömien tavaroiden ja palveluiden kulutukseen tietyllä aikavälillä, jotta arki sujuu, toteaa projektisuunnittelija Anna-Riitta Lehtinen Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Keskimääräisen hintatason mukaan

Tutkimuksessa laadittiin lista kuluttajien välttämättömiksi katsomista hyödykkeistä, jonka jälkeen ne hinnoiteltiin.

Hintatasoksi valittiin keskimääräinen, mikä tarkoittaa, että heikkolaatuisia ja kaikkein edullisimpia tuotteita ei otettu laskelmiin mukaan.

Viitebudjettien laatimiseen osallistui tutkijoiden lisäksi 36 kuluttajaa, jotka edustavat erilaisia kotitalouksia, elämäntilanteita ja eri alueita Suomesta sekä yhdeksän eri alojen asiantuntijaa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa TITA-konsortiohanketta Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut