Suurimmat tunnistetut riskit liittyvät tällä hetkellä energiakriisiin, stagflaatioon ja geopolitiikkaan, sanoo Lähi-Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen.
On tämä harvinainen vuosi. Tällaista tapahtuu ehkä kerran sadassa vuodessa, huokaa Lähi-Tapiolan pääekonomisti Jari Järvinen.
Hän tarkoittaa korkosijoitusten poikkeuksellisen roimaa arvon romahdusta.
Myös osakekurssit ovat tulleet reippaasti alas.
Odotukset vakautumassa
Hyvää Järvisen mukaan on, että odotukset ovat vakautumassa. Se ei silti tarkoita, että meille olisivat heti koittamassa paremmat ajat.
– Taantuman todennäköisyys on teollisuusmaissa koholla. Parhaassa tapauksessa se jää vähäiseksi, mutta ainakin kevät tulee olemaan taloudessa vaikea. Käänne parempaan voidaan nähdä ensi syksynä, ennakoi Järvinen.
Ja lisää perään, ettei täyttä varmuutta ole kenelläkään.
Putin yllätti ekonomistit
Vuosi sitten ekonomistit eivät uskoneet, että Venäjä aloittaisi oikean sodan, koska siinä ei olisi järkeä.
Mutta niin vain Putin hyökkäsi Ukrainaan.
Sodan seuraukset näkyvät muun muassa energiakriisinä, joka kiihdyttää inflaatiota ja köyhdyttää eurooppalaisia palkansaajia.
Kuluttajien luottamus on Suomessa pohjalukemissa.
– Voi puhua romahduksesta, myöntää Järvinen.
Stagflaatio uusi uhka
Sijoittajatilaisuudessa Raumalla Järvinen puhui "kurjuusindeksistä", joka yhdistää työttömyysasteen ja inflaation.
– Stagflaatio näyttää aika todennäköiseltä, arvioi Järvinen kyseisen indeksin perusteella.
Stagflaatio tarkoittaa sellaista taloustilannetta, jossa yhdistyvät lama, korkea inflaatio ja korkea työttömyys. Termi yleistyi 1970-luvun öljykriisin aikana.
Mitä sijoittajan pitäisi tästä kaikesta ajatella?
– Sijoitusympäristö puoltaa normaalia pienempää osakepainoja. Plussalle palanneet korot ovat taas mukana.
– Suosittelemme omasta sijoitussuunnitelmasta kiinni pitämistä. Myrskyjä aina tulee. Jatkossa saadaan taas hyviä vuosia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.