Ministeriö: Eurajoen bakteerisaastuminen oli todennäköisesti yksittäistapaus - ei tukea yhdistyksen hakemukselle

Eurajokeen valuneet suolistobakteerit saastuttivat jokiveden muun muassa Kiukaisissa. Jokivedessä ylittyivät sekä kasteluvedelle annetut raja-arvot että uimaveden toimenpiderajat. KUVA: arkisto/Jami Jokinen

Eurajoen bakteerisaastuminen ei todennäköisesti kerro siitä, että lannan peltolevityksestä aiheutuisi suolistobakteereihin liittyviä haittoja laajemminkin.

Näin katsotaan ympäristöministeriössä.

– Tämänhetkisen tiedon valossa kyseessä on yksittäistapaus, sanoo ministeriön erityisasiantuntija Sonja Pyykkönen.

"Terveydelle vaarallinen ilmiö"

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys lähetti tällä viikolla toimenpidehakemuksen kahteen ministeriöön ja useisiin eri valtion laitoksiin.

Hakemuksessa yhdistys esittää Eurajoen tapauksen vuoksi muun muassa valtakunnallista tutkimushanketta.

Yhdistys katsoo, ettei vakiintunut käsitys suolistobakteerien heikohkosta elossasäilymisestä ja lisääntymisestä maasto-olosuhteissa välttämättä pidä paikkaansa.

– Kyse saattaa olla ihmisen terveydelle vaarallisesta ilmiöstä ja merkittävästä ympäristöriskistä. Tutkimustieto lannan peltolevitysen ympäristövaikutuksista on myös valtakunnallisesti merkittävää, hakemuksessa todetaan.

Lisäksi yhdistys esittää, että lannan levittämistä säätelevään nitraattiasetukseen on tehtävä tarpeelliset muutokset.

Erikoista oli pitkä aikaväli

Eurajoessa havaittiin elokuun alkupuolella voimakkaasti nousseita suolistobakteerien pitoisuuksia.

Tilanne kesti ainakin pari viikkoa, ja sen aikana suolistobakteerien pitoisuudet ylittivät kasteluvedelle asetetut raja-arvot ja uimaveden toimenpidearvot.

Saastumisen pääsyyksi selvisi jo peltoon levitetty siipikarjan lanta.

Poikkeukselliseksi tapauksen teki se, että levitys oli tehty jo keväällä Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston mukaan lisäksi nitraattiasetuksen mukaisesti.

"Ei tietoa vastaavista tapauksista"

Ympäristöministeriö otti tyytyväisenä vastaan Eurajoki-tapausta ja siihen liittyviä näkemyksiä koskevat tiedot. Tapauksen ei kuitenkaan katsota viittaavan laajempaan ongelmaan.

– Meille ei ole tullut tietoa vastaavista tapauksista aiemmin, Pyykkönen sanoo.

– Ainakaan tällä hetkellä ei ole viitteitä siitä, että kyse olisi laajemmasta ongelmasta, johon lainsäädännöllä tulisi puuttua.

Toinen tapaus Huittisissa?

Ala-Satakunnan ympäristölautakunta käsitteli Eurajokiasiaa aiemmin tällä viikolla, mutta yhdistyksen hakemus ei ehtinyt vielä virallisesti pöydälle.

Ympäristöpäällikkö Jukka Reko ei myöskään halua tässä vaiheessa ottaa kantaa yhdistyksen hakemukseen.

Lautakunnan esityslistalle hän oli kuitenkin kirjannut näkemyksen, joka ainakin tietyiltä osin tukee yhdistyksen näkemystä.

– On todennäköistä, että vastaavaa vesistökuormitusta esiintyy muuallakin Suomessa alueilla, jossa karjanlantaa käytetään lannoitteena, Reko mainitsee.

Esimerkiksi hän nostaa viimevuotisen tapauksen Huittisten Kourajoelta.

Riittävä seuranta paljasti saastumisen

Eurajoen vedestä tutkitaan suolistobakteerien pitoisuuksia rutiininomaisesti kuusi kertaa vuodessa. Tämä johtuu muun muassa jokeen vesiään laskeviin jätevedenpuhdistamoihin liittyvästä tarkkailusta.

Muissa vesistöissä vastaava on harvinaisempaa.

– Suolistoperäiset bakteerit eivät ole laajassa mittakaavassa keskeinen vesiensuojeluongelma, huomauttaa neuvotteleva virkamies Antton Keto ympäristöministeriöstä.

Rekon mielestä kuitenkin juuri riittävä seuranta paljasti Eurajoen saastumisen.

Muualla vastaava saattaisi siis jäädä huomaamatta, sillä esimerkiksi maatalouden vuoksi vesistöissä ei yleensä tehdä suolistobakteeritutkimuksia.

"Luulisi tulevan useammin esille"

Ministeriössä mahdollisten lannanlevityksestä johtuneiden vesistöjen saastumistapausten ei sen sijaan uskota jäävän piiloon, vaikka erillistä seurantaa ei olekaan.

– Mikäli lannanlevitys olisi laajempi ongelma ihmisten terveydelle, sen luulisi tulevan yksittäistapauksia useammin esille, Keto perustelee.

Ministeriössä korostetaan, että suolistoperäisiä bakteereja tutkitaan vesistöistä esimerkiksi juomaveden, kasteluveden ja uimaveden laadun tarkkailussa.

Pyykkönen huomauttaa lisäksi, että yksittäistapauksissa kunnan viranomaisilla on ympäristönsuojelulain kautta välineet puuttua ongelmiin.

– Aika-ajoin meille tulee vähän saman tapaisia kysymyksiä eläinten rantalaiduntamiseen liittyen, hän kertoo.

– Joissakin yksittäistapauksissa kuntien ympäristövalvonta on voinut kieltää rannassa laiduntamisen ympäristönsuojelulain nojalla, jos laiduntaminen esimerkiksi uhkaa heikentää lähellä olevan uimarannan vedenlaatua.

Pyysimme näkemyksiä myös maa- ja metsätalousministeriöstä. Se katsoi, että asia kuuluu muun muassa ely-keskukselle. Ruokavirasto puolestaan valvoo lannoitevalmisteita, ei lannan lannoitekäyttöä.

Varsinais-Suomen ely-keskus ei halunnut kommentoida asiaa, koska se antaa virallisen vastauksensa yhdistyksen hakemukseen lähipäivinä.

Tutkintapyyntökin on harkinnassa

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys haluaa viranomaisten selvittävän, levitettiinkö lantaa Eurajokeen laskevan Ruonojan varressa todella nitraattiasetuksen mukaisesti vai ei.

Lisäksi yhdistys vaatii hakemuksessaan selkoa siihen, oliko kyseessä ympäristön turmeleminen. Siinä rikoskynnyksen ylittyminen edellyttää tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta.

Poliisille ei sen sijaan ole jätetty tutkintapyyntöä. Puheenjohtaja Seppo Varjonen perustelee tätä tärkeysjärjestyksellä.

– Haluamme ennen muuta, että lannanlevityksen ympäristövaikutukset tutkitaan perin juurin. Siksi lähdimme liikkeelle laajalla toimenpidehakemuksella, hän sanoo.

Tutkintapyynnön jättäminen on kuitenkin hänen mukaansa harkinnassa.​​​​