Heli Laaksosen Seminaarin puutarhalle tekemässä runokokoelmassa on runo viikon jokaiselle päivälle plus Uusintai. Se on viikon päätteeksi päivä ”erhetyksen korjaamiseks” ja ”noloje oloje nollaus”.
– Uusintai olisi nykyihmiselle kiva, monesti tuntuu, että tarvittaisiin yksi päivä lisää.
Runokokoelma julkistettiin kampuksen avoimien ovien päivänä torstaina.
Kotoisa paikka
Laaksonen kertoo tehneensä OKL:n Rauman kampuksen kanssa vuosien varrella paljon yhteistyötä. Hän on käynyt siellä puhumassa omasta kirjoittajan työstään ja lukutaidon merkityksestä. Seminaariin puutarhaa hän pitää ainutlaatuisena paikkana.
Runotilaukseenkin hän suhtautui myönteisesti.
– Minulta kysytään paljon tilaustöitä mitä kummallisimpiin yhteyksiin. En ikinä ota niitä vastaan.
Puutarha tuntui Laaksosesta aiheena kuitenkin kotoisalta, varsinkin kun häneltä on tänä syksynä ilmestynyt luontoaiheinen Luonnos-kirja.
Puutarhasta ja opettajan työstä kertovat runot syntyivät nopealla aikataululla loppusyksyn aikana.
Laaksonen on myös kuvittanut runot, jotka hän on antanut seminaarin vapaaseen käyttöön. Niistä on jo painettu postikorttisarja. Tekijänoikeudet ovat kuitenkin hänellä itsellään.
– Muutamia runoja tulen varmasti esittämään myös omilla runokeikoillani.
Ainoa laatuaan
Runokokoelmaa ideoimassa ollut OKL:n varajohtaja Jaana Lepistö pitää Seminaarin puutarhaa ainutlaatuisena paikkana, joten se on runonsa ansainnut.
– Puutarhapedagogiikka on Rauman kampuksen erikoisuus.
Suomen viimeinen toiminnassa oleva opettajankoulutuksen opetuspuutarha on hänen mukaansa myös olennainen osa kulttuurihistoriallista maisemaa.
– Laaksosen runokokoelma kuvaa koko kampuksen toimintaa. Siihen lukeutuvat opettajankoulutus, perusopetus ja varhaiskasvatus sekä puutarhapedagogiikka ja moniaistisen taidekasvatuksen ilmiöt.
Laaksosen runoja tullaan hyödyntämään sekä opetuksessa että opettajankoulutuksen markkinoinnissa.
Juttua muokattu 15.33: korjattu Lepistön titteli
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.