Mistä erottaa tavoittelemisen arvoisen tytön?

Sukupuolikasvatuksen opetus lisättiin vuonna 1952 kansakoulun opetussuunnitelmaan.

Rauman Seminaarin opinto-ohjelmaan kuului 1950-luvun alusta lähtien sukupuolikasvatusta. Aihepiirin opetuksesta vastasi lehtori Lauri Vainio, joka työskenteli seminaarin voimistelun, urheilun ja terveysopin opettajana lähes neljänkymmenen vuoden ajan (RS 1937-1974).

Sukupuolikasvatuksen opetus lisättiin vuonna 1952 kansakoulun opetussuunnitelmaan, koska aiempina vuosikymmeninä harjoitettu kieltoihin pohjautuva valistus ei ollut osoittautunut kovin tehokkaaksi menetelmäksi. Ajatuksena oli, että sukupuoliasioista puhuminen vähentää aihepiiriin liittyvää salamyhkäisyyttä. Uudistus ei varmaankaan vaikuttanut kouluopetukseen käytännössä paljoakaan. Pinnalliseksi opetus jäi näiltä osin myös Rauman miesseminaarissa.

Lauri Vainio tuli antaneeksi miesseminaarin pojille terveyskasvatuksen tunnilla kuitenkin erään kullanarvoisen ja ehkä monen miehen elämään vaikuttaneen vinkin:

”Jos näette kauniin tytön ja huomaatte, että hänen tukkansa kiiltää ja on muutenkin hyvin laitettu, niin ei tällainen ole suinkaan mitään turhuuden tavoittelua. Päinvastoin! Jos tyttö pitää ulkoisesta olemuksestaan hyvää huolta, niin kyllä hänessä muutoinkin saattaa olla jotain varteen otettavaa."

Teksti dosentti Lauri Kemppinen ja Pekka Laulajainen, kuva Myllymäen Kilta

Rauman opettajankoulutuksen 120-juhlavuoden kunniaksi julkaisemme kerran viikossa vanhan valokuvan ja siihen liittyvän tarinan.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut