Sopimuspalokuntiin kaivataan koko valtakunnan tasolla uusia jäseniä, jotta pelastuspalvelut voidaan jatkossa turvata. Kuvaa Lapin VPK:n avoimista harjoituksista. Lapissa toiminta on ollut jo vuosikausien ajan aktiivista. Hälytysosaston vahvuus on ollut pitkään noin 40–50 jäsentä.
Sopimuspalokuntiin tarvitaan uusia jäseniä, jotta koko maan pelastuspalvelut voidaan turvata, tiedotti Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) alkuviikosta.
Palokuntayhteisöt ikääntyvät selvityksen mukaan neljä kertaa koko väestöä nopeammin.
Rauman seudulla sopimuspalokunnissa ei varsinaisesti kärvistellä harrastajapulassa, mutta lisää jäseniä toivotaan kaikkiin Länsi-Suomen haastattelemiin sopimuspalokuntiin.
Rauman VPK:n päällikön Mikko Talvenmaan kommenttiin tiivistyykin hyvin kaikkien haastateltavien ajatukset.
– Lisää otetaan kyllä aina porukkaa. Mitä enemmän on aktiivisia jäseniä, sitä paremmin pystytään myös toimimaan.
Jokainen tulija tärkeä
SPEK:n mukaan jokaisella tulijalla on merkitystä, sillä sopimuspalokunnan hälytysosastoon saattaa kuulua noin 10–20 ihmistä.
Jäsenmäärien tippuessa yksittäisten palokuntalaisten kuormitus voi käydä liian raskaaksi. Tällöin palokunnan toiminta voi loppua ja apu tulee kauempaa naapurikunnasta.
Rauman VPK:ssa hälytysosaston toiminnassa on mukana noin 25 henkilöä, joista 15 on hyvin aktiivisia.
Talvenmaan mukaan Rauman VPK on tehnyt viime vuosina aktiivista rekrytointia, mikä on tuottanutkin tulosta.
Vähintään neljä tulisi saada
Eurajoen VPK:N hälytystoiminnassa on mukana noin 40 henkeä, joista aktiivisesti mukana on noin 20–25.
Luku kuulostaa hyvältä, mutta Eurajoen VPK:n päällikkö Joni Toivo huomauttaa, että hälytyksiäkin on ollut paljon.
Jotta yksikkö on toimintakykyinen, tulisi yleensä vähintään neljä miestä saada mukaan.
– Määrä riippuu tietysti hiukan autosta. Ensivasteen tehtäviin riittää usein kaksikin henkeä, jotta apu saadaan nopeasti paikalle.
Ensivasteella tarkoitetaan potilaan luokse lähetettävää lähintä mahdollista yksikköä, joka kykenee aloittamaan välittömät toimenpiteet potilaan peruselintoimintojen turvaamiseksi. Usein nämä hälytykset ovat esimerkiksi elvytystilanteita.
Palokuntataustaa monella
SPEK:n selvityksen mukaan noin neljännes palokuntien uusista jäsenistä tulee nuoriso-osastoista, joten useimmat löytävät harrastuksen pariin vasta aikuisiällä. Palokuntien nuorisotoimintaa on kurittanut koronapandemia ja nuorten muuttoliike syrjäseuduilta suuriin kaupunkeihin.
Rauman seudun sopimuspalokunnista sen sijaan kerrotaan, että usein hälytysosaston toimintaan mukaan tulevilla on jo palokuntataustaa. Aikuisena harrastuksen aloittaviakin silti on.
Esimerkiksi Lappi on omannut vuosikymmenien ajan pitkän perinteen sopimuspalokuntana, ja edelleen toiminta houkuttelee uusia jäseniä.
– Kyllä välillä saadaan kylältä joku innostettua mukaan toimintaan. Viimeisimpänä mukaan tullut on aivan uusi harrastuksen parissa, ja hän käy juuri meidän omaa perehdytysohjelmaa läpi, Lapin VPK:n päällikkö Riku Arousva kertoo.
Koulutus käytävä ensin
Hälytystoimintaan osallistuminen edellyttää perehdytyskoulutuksen lisäksi pelastustoiminnan peruskurssin käymistä. Perehdytyskoulutuksen voi suorittaa erillisellä kurssilla, tai palokunta voi sen myös järjestää. Muut kurssit järjestää pelastusopisto.
Arousvan mukaan luonteva lisäkoulutus on savusukelluskurssi.
– Jotta savusukellusta voi tehdä, täytyy läpäistä vuosittain kuntotesti, joka on sama kuin pelastajilla, hän toteaa.
Arousva on ollut mukana hälytysosaston toiminnassa noin parikymmentä vuotta, ja osaston vahvuus on pysytellyt aina noin 40-50 jäsenessä. Luku on hyvä, ja se heijastuu myös palokunnan lähtöaikoihin.
Arousva painottaa, että kaikki uudet jäsenet otetaan kuitenkin tyytyväisinä vastaan.
– Tuskin on yhtään sopimuspalokuntaa, joka pistäisi oven nenän edestä kiinni.
Monta aktiivista toimijaa
Eurassa toimii edelleen useampikin aktiivinen sopimuspalokunta. Panelian VPK:n päällikkö Juho Ansio pitää sitä vain hyvänä asiana, sillä kunta on alueena iso.
– Jos ajatellaan pelkästään Euraa, täältä tulee aika tavalla matkaa Säkylän rajalle Hinnerjoelle ja Honkilahteen. Hälytystoiminnassa ei tosin ole mitään kuntarajoja, vaan auttamaan mennään tarpeiden mukaan minne päin tahansa, hän huomauttaa.
Panelian VPK tekee kuukausittain yhteistyötä Kiukaisten VPK:n kanssa. Tämä on osittain perua jo entisiltä kunta-ajoilta.
Pelkästään Paneliassa hälytysosastoon kuuluu reilu 30 jäsentä, joista 25 on aktiivisia.
– Ei väkeä silti liikaa ole, aina mahtuu lisää mukaan. Viimeisimmät tulijat ovat olleet ihan uusia, mutta on aika tyypillistä, että harrastuksen pariin palataan parinkymmenen vuoden tauon jälkeen, kun perhetilanne sen taas sallii.
Hälytystoimintaan vaatii sitoutumista
Tällä viikolla on vietetty Sopimuspalokuntaviikkoa. Osa paikallisista sopimuspalokunnista on järjestänyt avoimia harjoituksia, joihin on voinut tulla mukaan tutustumaan toimintaan.
Suomessa on yli 700 sopimuspalokuntaa, joiden hälytysosastoihin kuuluu yhteensä noin 15 000 jäsentä.
Satakunnan pelastuslaitoksen alueella sopimuspalokuntia on 49.
Sopimuspalokuntien tehtävät ovat pääosin samanlaisia kuin vakinaisten pelastajien hälytystehtävät.
Ero vakinaisiin pelastajiin on siinä, että sopimuspalokuntalaiset osallistuvat toimintaan oman työnsä tai opiskelujensa ohessa.
Palokuntien hälytysosastot kuitenkin kouluttautuvat ja harjoittelevat säännöllisesti.
Palokuntaharrastuksesta kiinnostuneen ei tarvitse olla huippu-urheilija. Rauman VPK:n päällikkö Mikko Talvenmaa muistuttaa, että palokunnassa on hyvin monenlaisia tehtäviä.
Hälytystoiminnassa mukana oleminen vaatii kuitenkin hyvää fyysistä ja henkistä kuntoa.
– Tämä sopii henkilöille, jotka haluavat auttaa. Tiettyä sitoutumista harrastus kuitenkin vaatii, sillä hälytyksistä ei koskaan tiedä, milloin ne tulevat.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.