Eurajokelaislähtöisen Olli-Pekka Heinosen, 56, aika Opetushallituksen pääjohtajana päättyy vappuna. Mitä neljä ja puoli vuotta ovat johtajalle itselleen opettaneet?
– Tosi paljon. Esimerkiksi sen, että kun fuusion jälkeen synnytetään uutta organisaatiota ja identiteettiä, se vie aikaa. Sitoutuminen uuteen on pitkäjänteistä työtä, vastaa Heinonen.
Vuonna 2017 entinen Opetushallitus yhdistyi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMOn kanssa uudeksi Opetushallitukseksi. Kokonaisuuteen liitettiin itsenäisinä yksiköinä vielä ylioppilastutkintolautakunta ja Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.
Hierarkinen vesiputous
Opetushallitus tuli Heinoselle tutuksi jo 1990-luvulla, kun hän työskenteli ensin opetusministerin erityisavustajana ja sitten pitkään opetusministerinä.
– Yhteiskunta oli silloin hierarkinen vesiputous. Toiminta ja muutokset valuivat ylhäältä paikallistasolle. Paikallista autonomiaa ei kouluissa ollut nykyiseen tapaan, vertaa Heinonen.
– Tänään tarvitaan paljon enemmän yhteisen kehittämisen henkeä. Ei esimerkiksi opetussuunnitelman uudistuksia voi tehdä ottamatta opettajatasoa hyvin vahvasti mukaan suunnitteluun.
Lasten tarpeet moninaisempia
Tasa-arvo on pääjohtajan mielestä suomalaisen koulutusjärjestelmän tärkein periaate. Sen saavuttaminen on muuttunut selvästi vaikeammaksi.
– Peruskouluun tulevien lasten tarpeet ja edellytykset ovat moninaisempia kuin ennen. Kyse ei ole vain oppimisesta vaan lapsen hyvinvoinnista. Sitä vastuuta ei voi sysätä opettajien vastuulle kaiken entisen päälle. Kouluihin tarvitaan moniammatillista tukea.
Kaikki vanhemmat eivät ole niin koulutusmyönteisiä kuin takavuosina.
– Koulun on vaikea onnistua, jos asia ei vanhempia kiinnosta. Kodin vaikutus oppimistuloksiin on yksi vahvimmista.
Peruskysymykset kunnossa
Miltä Suomen koulutusjärjestelmä pääjohtajan silmin näyttää vuonna 2021? Varsinkin peruskouluamme ylistetään kansainvälisesti, mutta suomalaiset itse näkevät paljon ongelmia?
– Virtaavan joen soljuntaa on kaunis seurata vuoren päältä. Kun kävelee alas joen partaalle, näkee virtauksia, tyrskyjä ja vastavirtaakin.
Peruskysymykset ovat Heinosen mielestä kunnossa. Suomessa on korkeasti koulutettu vahvasti sitoutunut ja osaava opettajakunta. Koulujärjestelmä kantaa vastuuta ja tukee koulua.
– Isossa kuvassa meillä on myös yhteinen näkemys siitä mikä on arvokasta ja tavoiteltavaa.
Saumakohdissa ongelmia
Entä ne sivuvirtaukset ja tyrskyt?
– Oppimisen polun saumakohdissa on ongelmia. Kymmenisen prosenttia lapsista ja nuorista on sellaisia, joista on syytä olla huolissaan. Usein koulutuspolku katkeaa peruskoulun jälkeen, ja muitakin ongelmia esiintyy.
Osana ratkaisua Heinonen näkee 5–7-vuotiaiden saamisen varhaiskasvatuksen piiriin yhtä laajasti kuin muissa Pohjoismaissa. Se loisi tukevampaa pohjaa oppimiselle ja sosiaalistumiselle.
– Lisää koulumaisuutta ei tarvita. Varhaiskasvatuksemme vahvuus on leikin, hoivan ja opillisten elementtien luonteva yhdistäminen, tarkentaa Heinonen.
Kolumnit jatkuvat
Monelle lukijalle iloisena uutisena voimme kertoa, että Heinosen kolumnien julkaisu Länsi-Suomessa jatkuu elokuussa.
Pienen siirtymävaiheen paussin Heinonen tarvitsee, koska heinäkuun loppuun mennessä pitää saada kirja valmiiksi. Eletään ihmisiksi on yhteiskunnallinen puheenvuoro.
– Kirja on yhteisöllisen viisauden ja henkisen kasvun etsimistä, kuvaa kirjoittaja itse.
Muutto Geneveen edessä syksyllä
Olli-Pekka Heinonen aloittaa vappuna IB-ohjelmia hallinnoivan IBO:n pääjohtajana. Opetushallituksen viisivuotinen pääjohtajakausi olisi loppunut ensi lokakuussa.
– Olen tyytyväinen nykyiseen pestiini ja olisin todennäköisesti hakenut siihen jatkoa. Kiinnostuin IBO:sta, kun tuli yhteydenotto. Innostus kasvoi, kun organisaation tilanne ja missio aukesi. Sellainen ajatus on urallani ollut, että uuden tehtävän pitäisi sisältää myös jotain uutta opittavaa, kertoo Heinonen.
Sitä uutta tarjoaa kansainvälisen organisaation johtaminen. IBO:n leivissä on noin 800 ihmistä viidessä keskuksessa. Oppilaita ja opiskelijoita on 1,4 miljoonaa.
– Se motivoi voimakkaasti. Niin kuin myös IBO:n missio, joka on muuttaa maailmaa paremmaksi koulutuksen keinoin.Heinonen pitää valintaa kunnianosoituksena suomalaiselle koulutusosaamiselle.
Käytännössä uusi työ tarkoittaa muuttoa Hämeenlinnasta Geneveen, jossa IBO:n päämaja sijaitsee.
– Se on ajankohtaista rokotusten jälkeen ja koronatilanteen rauhoituttua, todennäköisesti syksyllä.
IBO perustettiin 1960-luvulla lähinnä kansainvälisten järjestöjen ja diplomaattien tarpeisiin. Suomessa IBO tunnetaan parhaiten IB-lukioista, mutta ohjelmia on koko polulle, 3-vuotiaista 19-vuotiaisiin.
– Yli 5000 koulun IBO on vahva yhteisö. Toiminnalle leimallista on avarakatseisuus ja edelläkävijyys opetuksen kehittämisessä, sanoo Heinonen.
Suomessa IB-lukioita on kuusitoista, joista Raumaa lähimmät Turussa ja Tampereella. Rauma tavoitteli tosissaan kansainvälistä IB-linjaa Lyseon lukioon vuosituhannen alussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei puoltanut hanketta.
Raumalaiskiekkoilun ytimessä Contineon hallituksen puheenjohtajana
Olli-Pekka Heinonen seuraa tiiviisti Rauman Lukon pärjäämistä jääkiekkoliigan pudotuspeleissä.
Heinonen on paitsi Lukon kannattaja myös Contineon hallituksen puheenjohtaja. Hän aloitti luottamustehtävässä neljä vuotta sitten.
Contineo on konserniyhtiö, joka omistaa muun muassa RTK-Palvelun ja Rauman Lukko Oy:n. Hallitukseen kuuluvat myös Veli-Matti Lanne, Rafael Eerola, Sami Junnila ja Esa Sainio.
Ennen Contineota Heinonen istui pitkään RTK-Palvelun hallituksessa, myös puheenjohtajana.Contineon pääomistaja on Raumalaiskiekkoilun Tuki ry. Muut osakkaat ovat Lukko-säätiö ja Rauman Lukko ry.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.