Karin kampukselle tulevat taideteokset ovat jo Raumalla odottamassa sijoitustaan. Yksi yli 40 teoksesta on Jarmo Mäkilän öljyvärimaalaus. Rauman kaupunki käytti rakennukseen tulevaan taiteeseen 300 000 euroa. Taideasiantuntijana teokset hankkineessa työryhmässä on ollut Mollu Heino.
Karin kampukselle sijoitetaan Rauman mittakaavassa ennätysmäisen paljon taidetta. Teoksia on hankittu kaikkiaan 42 taiteilijalta, joista Raumalla asuvia tai Raumalta lähtöisin olevia taiteilijoita on vajaat 30.
– Kampuksen taide tarjoaakin pysäytyskuvan siitä, millaista taidetta 2020-luvulla Raumalla on tehty, sanoo museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari.
Kaupunki on käyttänyt prosenttitaideperiaatteella hankittuihin teoksiin 300 000 euroa. Se ei kuitenkaan vielä ole prosentti rakennuksen kustannuksista.
– Karkeasti ottaen noin puoli prosenttia, Kupari sanoo.
Uusia taideavauksia
Rahat taiteeseen varattiin jo viime vuoden budjetista, ja iso osa teoksista odottaa jo Raumalla valmiina. Paikoilleen niitä päästään laittamaan heti, kun siihen saadaan lupa, sanoo Kupari.
Kampuksen taiteeseen varattu raha on Kuparin mukaan mahdollistanut rohkeiden päänavauksien tekemisen ja erilaisten taiteenalojen teosten hankkimisen.
Länsi-Suomi kirjoitti tammikuussa raumalaisen äänitaiteilija Heikki Vastialan ääniteoksesta, joka tulee kampuksen kahteen hissiin.
Rakennukseen on tulossa myös toinen ääniteos, se on pyhärantalaisen Rauno Luttisen lausuma runo, joka kuullaan koulun tiloissa. Teksti on V.A. Koskenniemen, ja viimeisen säkeistön Luttinen lausuu latinaksi.
Pihateokset tulipalossa
Mitä kaikkea kyseisellä summalla sitten koulu- ja vapaa-ajan keskuksen pinnoille saadaan? Kuparin mukaan kampuksen teosten koot vaihtelevat ”nyrkinkokoisista” suuriin seinäteoksiin.
Summaltaan suurin kokonaisuus on espoolaisen Anna Meskanen-Barmanin pronssinen Lähteellä-teos. Kampuksen kirjaston puoleisen sisäänkäynnin rinnepihaan sijoitettavan neliosaisen veistosinstallaation kaupunki osti 40 000 eurolla.
Meskanen-Barmanilla on ollut epäonnea matkassa, sillä hän joutui tekemään teokset uudelleen, sillä alkuperäiset tuhoutuivat säkyläläisen Taidevalimo Sinisalon tulipalossa viime marraskuussa.
Lavea hintahaarukka
Suurimmat sisäteokset ovat Paavo Paunun, Piia Salon ja Jaakko Niemelän. Pia Salon suuri maalaus tulee eteläisen sisäänkäynnin yhteyteen, Paavo Paunun teos aulan seinälle ja Jaakko Niemelän kuparinen työ musiikkisalien lämpiöön.
Niihin on käytetty 90 000 euroa. Kustannukset muodostuivat 2 000 euron luonnospalkkiosta ja 28 000 teospalkkiosta.
Raumalaislähtöisen Jarmo Mäkilän maalauksen hinta on 16 000 euroa samoin kuin raumalaisen mediataiteilija Niko Tiaisen kampuksen seinään tuleva valotaideteos.
Sisätiloihin on tulossa myös Kerttu Horilan veistos, joka sijoitetaan pylvään päähän. Sen hinta oli 3 500.
Heikki Vastialan ääniteoksen hankintahinta oli 5 000 euroa.
Taide läpivalaisee rakennuksen
Taiteen teemaksi on kampuksessa valittu väylä. Osan teoksista kaupunki hankki suoraan taiteilijoilta, osan avoimen haun kautta. Hakuun osallistui lähes 200 taiteilijaa ympäri Suomea.
Taidetta tulee Karin kampuksessa moneen eri paikkaan: Hj. Nortamon peruskouluun, musiikkiopiston, liikuntasalin ja uimahallin yleisiin tiloihin, mutta myös moniin työhuoneisiin.
Taideteokset valinneeseen työryhmään kuuluvat museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kuparin ohella arkkitehti Minna Linnala Rauman kaupungilta sekä taideasiantuntija Marjo Heino.
Nykyisestä uimahallista rakennukseen siirretään kaksi teosta, Eila Minkkisen Veden elämää ja Kerttu Horilan Sulottaret, uuteen uimahalliin.
Mistä taiteen hinta muodostuu?
Karin kampuksen portfoliohaussa taiteilijat tarjosivat teoksia. Heiltä kysyttiin samalla, haluavatko he määritellä itse hinnan. Iso osa näin tekikin, museo- ja kulttuurijohtaja Risto Kupari sanoo.
Nykytaiteen markkinoilla taide määräytyy sen mukaan, minkä summan taiteilija itse antaa teokselle, sanoo taideasiantuntija Pauliina Laitinen.
– Jos teoksia on myyty museoon, se ankkuroi hintatason. Jos taiteilijalla on oma galleristi, he määrittelevät hinnan yhdessä ja hintatasossa on gallerian hintalisä mukana.
Toiset taiteilijat myyvät Laitisen mukaan hyvin ja nostavat hinnan korkealle myynnin mukana.
– Hinta säilyy korkealla, vaikka myynti hiipuisi.
Osa taiteilijoista pitää maltillisempaa hintatasoa, ja heillä myyntivolyymi Laitisen mukaan on todennäköisesti parempi.
– Yleensä, jos taiteilijan teoksen hinta on korkea, teoksia on aiemmin myyty museokokoelmaan.
Taidemaailma on hänen mukaansa hyvin hierarkkinen, ja statusgallerioissa pääsee usein ulkomaisille taidemessuille mukaan mikä myös nostaa taiteilijan tuotannon hintatasoa.
– Hintaan vaikuttaa myös se, rakentuuko taiteilijan maine ja teosten hinnat paikallisesti, valtakunnallisesti vai joko kansainvälisesti.
Juttua muokattu 26.1. lisäämällä siihen kainalojuttu taiteen hinnoitteluista.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.