Paikallisten asukkaiden lisäksi myös lähialueiden mökkiläiset aktivoituivat, kun Uudenkaupungin edustan soveltuvuutta kalankasvatukseen selvittävä hanke kyseli kansalaisten mielipiteitä eri kohteista.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämään nettikyselyyn tuli vastauksia määräaikaan mennessä useita satoja.
Kansalaiset olivat ripotelleet kartalle mielipiteitään niin kalankasvatusta puoltavina sinisinä kuin vastustavina punaisina kalakuvakkeina.
– Yllätyimme itsekin vastausmäärästä. Paljon siellä oli samoja asioita siitä, miten kalankasvattamot pilaisivat mökkirannat. Suurin osa vastaajista oli ulkopaikkakunnilla asuvia mökkiläisiä.
– Paljon oli niitäkin, jotka vinkkasivat hyvistä paikoista. Aika harva vesialueen omistaja on ehkä ajatellut, että voisi vuokrata vesialuettaan kalankasvatukseen, Luken tutkija Markus Kankainen kertoo.
Mökkiläiset haluaisivat altaat ulkosaaristoon
Kyselyn pohjaksi Luke oli kartoittanut jo etukäteen mallinnustyökalunsa avulla kalankasvatukseen soveltuvia alueita.
Aktiivisinta vastustusta nosti Pyhämaan ja Pyhärannan välissä olevan Sammalluodon lähelle kartoitettu mahdollinen kasvatuspaikka.
Kohdetta oli arvioitu yli 70 kertaa, joista lähes järjestään kaikki olivat vastustavia.
Osa vastaajista oli ollut erityisen aktiivisia, esimerkiksi yksi vastaaja oli arvioinut eteläisimpiä kohteita peräti 130 kertaa.
– Mutta kyllä me niistä vastauksista näimme nopeasti sen yleisen mielipiteen riippumatta siitä, miten monta vastausta yksi ihminen oli lähettänyt, Kankainen totesi.
Kun Luken tutkijat tekivät vastauksista havaintojaan, yksi teema nousi kommenteissa selvästi esiin.
Kansalaisten näkemykset kalankasvatukseen ovat nopeasti suopeammat silloin, kun altaat eivät ole mökkirannan näkökentässä.
– Poissa silmistä, poissa mielistä. Mitä ulompana altaat oli, sitä parempana se nähtiin. Kaikkien muiden paitsi kalankasvattajien mielestä.
Kankaisen mukaan kyselyssä kävi ilmi myös poikkeuksia. Hän ilahtui muutenkin siitä, että vastanneet eivät täyttäneet karttaa vain punaisilla kaloilla.
– Esimerkiksi Uudenkaupungin sisempi edusta voisi olla potentiaalista poikastuotantoaluetta, eikä se saanut kuin muutaman vastustavan kommentin.
Itse hankkeessa ei haeta yhtään lupaa
Luken tutkija Markus Kankaisen mukaan yleisimmät vastustuksen perusteet liittyivät siihen, että allas rehevöittää ja pilaa uimavedet sekä on visuaalinen haitta.
Näkemykset tulevat hänen mukaansa aktiivisesta julkisesta keskustelusta, tietopuutteista ja jo vanhentuneista käsityksistä.
– Silloin se olikin kuormittavaa, kun toimialaa vielä harjoiteltiin 1980-luvulla. Silloin kaloja kasvatettiin silakoilla, joista jäi paljon syömättä ja välillä ylijääneet silakat vain heitettiin toiselle puolelle allasta.
Rehunkehityksen ja tutkimuksen myötä kalankasvatuksen fosfori ja typpimäärät ovat Kankaisen mukaan vähentyneet 1990-luvun jälkeen jopa 70 prosenttia.
– Eihän sellaista tuotantoa ole, josta ei tulisi ravinnekuormitusta. Mutta isommissa vesissä kalankasvatuksen kuormitusta ei edes huomaa. Herkemmin se näkyy silloin, kun on matala paikka, jossa ei ole paljoa virtausta.
Vesialueiden soveltuvuutta kalankasvatuksen eri tuotantovaiheille analysoidaan ympäristö-, sosiaalisesta- ja taloudellisesta näkökulmasta.
Kansalaisia osallistavalla kyselyllä haettiin Luken Kankaisen mukaan hankkeeseen paikallistuntemusta, joita voidaan ottaa huomioon lopullisia sijainteja kartoittaessa.
– Hankkeessa ei sinällään ole tarkoitus hakea yhtään lupaa, vaan tehdä kartoitustyötä niistä parhaista paikoista, Kankainen muistuttaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.