Peruna-elokuvaa katsoessa asiasta tietämättömän ensimmäinen ajatus on se, että missä se on mahdettu tehdä. Jossain kohtauksissa näkyy keskiaikainen Turku, mutta maisema on digitaalinen. Ohjaaja Joona Tenan mukaan epookkielokuva olisi voitu tehdä Suomessakin, nyt paikaksi valikoitui kuitenkin elokuvamaa Liettua.
– Suomessa se olisi tosin ollut monella tapaa vaikeampi toteuttaa. Liettua tuntui sopivan vieraalta paikalta 1600-luvulle uimiseen ja elokuvaan saatiin näin erilaista maisemaa.
Elokuva-alan osaaminen on maassa korkea, ja Peruna-elokuvan kansainvälisessä tiimissäkin oli mukana muun muassa Tshernobyl-sarjan tekijöitä.
– Puvustajamme esimerkiksi lähti kesken kuvausten Golden Globe -juhlaan.
Aitoa käsityöläisyyttä
Liettuassa valtio panostaa vahvasti elokuva-alaan, fasiliteetit ovat ohjaajan mukaan kunnossa ja valtio tulee vastaan ulkomaalaisia tuotantoyhtiöitä muun muassa verohelpotuksin.
– Koneisto on tehokas ja nopea. Maassa on myös pitkä käsityöperinne, joka ei koskaan katkennut samalla tavalla kuin esimerkiksi Suomessa. Epookkielokuvien tekeminen on tasokasta eikä lopputuotoksesta kukaan pysty näkemään, mikä on lavastusta ja mikä aitoa, Tena sanoo.
Myös Perunan pääosan esittäjä, porilaissyntyinen näyttelijä, televisiokasvo Joonas Nordman arvostaa kokemusta elokuvan kuvaamisesta Liettuassa.
– Tekeminen oli siellä todella superammattimaista ja maassa on totuttu isoihin produktioihin. Itselle henkilökohtaisesti oli tärkeää päästä ulkomaille työskentelemään muiden elokuva-alan ammattilaisten, ei aina samojen suomalaisten naamojen kanssa. Kokemus avarsi, näyttelijä sanoo.
Keskiaikakomediassa riski
Nimestään huolimatta Peruna-elokuva ei kerro niinkään perunasta, vaan yrittämiseksi kasvamisen ohdakkeisesta tiestä nykyajasta keskiaikaan siirretyssä tarinassa.
Lajityypissä, keskiaikakomediassa, on ohjaaja Joona Tenan mukaan omat riskinsä.
– Elokuvan tekijänä en koskaan uskalla ennustaa yleisömenestystä, sillä vaikka elokuva olisi kuinka tehty vimpan päälle, ei voi tietää, löytääkö yleisö sen, etenkin elokuvan, joka ei ole ihan se tyypillisin ja jonka lajityyppi ja maailma ovat totutusta poikkeavia.
Perunan käsikirjoitus on monia elokuvia käsikirjoittaneen Pekko Pesosen, joka oli tutkaillut start up -yrityksiä. Käsikirjoituksessa hän päätyi yhdistämään modernin yritysmaailman keskiaikakomediaan.
– Nykyajan ongelmat tavallaan siirtyvät historiallisiin raameihin, ohjaaja Tena sanoo.
Omaperäinen idea
Joonas Nordman esittää Perunassa kakkapojaksi kutsuttua Untamoa, joka vastaa Hevonperän linnoituksen puhtaanapidosta, mutta kehittelee vapaa-aikanaan uusia keksintöjä.
Näyttelijä pitää elokuvan ideaa omaperäisenä.
– Se on eräänlainen mash-up, jossa sekoitetaan iloisesti asioita, nykyaikaiset ilmiöt sijoitetaan jollekin muulle historialliselle aikakaudelle.
Vaikka tarina Nordmanin mukaan sijoittuukin 1600-luvulle, se on siirrettävissä mihin aikaan tahansa.
– Kyseessä on klassinen tarina yritteliäästä ihmisestä, joka haluaa menestyä. Ja uudet keksinnöt varmasti kohtasivat samanlaista vastarintaa mitä tänäkin päivänä.
Elokuvan muissa rooleissa nähdään muun muassa Kari Hietalahti, Kari Ketonen ja Mikko Penttilä.
Perunan ensi-iltaa on koronan takia siirretty jo moneen kertaan. Uusi ensi-ilta on tällä tietoa 12. helmikuuta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.