Moni raumalainen haikailee kaupunkiin kauppahallia

Muualla kauppahallit ovat vanhoja arvorakennuksia, jotka on rakennettu Venäjän-vallan aikaan.

Kauppakeskuksen viivästyminen on saanut monet raumalaiset haaveilemaan kauppahallista. Hallin paikaksi on esitetty kauppakeskukselle varattua tonttia.

Valtakadun ja Kanalin kulmaan kauppahallia ei voi rakentaa, jos Ganal Kehitys ei sitä toteuta. Tontti ei nimittäin ole enää kaupungin omistuksessa.

Mutta entä muualle?

Tamperelainen ei usko ideaan

Tampereen kauppahallissa lihakauppa Lihakippareita jo 35 vuotta pitänyt Pekka Tuomela ei pidä ajatusta kovin järkevänä. Hän uskoo, että erillisessä kauppahallirakennuksessa yrittäjille tulisi ikävä asiakkaita.

– Minä itse en ainakaan menisi sinne yrittäjäksi.

Tuomela huomauttaa, että pelkkä kauppahallin nimi ei riitä. Kauppahallit ovat ostopaikkoja, joilla on pitkät perinteet.

Valtaosa kauppahalleista niin Suomessa kuin maailmalla sijaitsee yli sata vuotta vanhoissa arvorakennuksissa. Asiakkaina on perheitä monessa sukupolvessa.

– Nyt Tampereellakin ovat myyntipaikat täynnä, mutta kilpailu on kovaa, Tuomela toteaa.

Kauppahallirakennukset ovat Poria lukuun ottamatta kaupunkien omistuksessa. Yritykset ovat valtaosiltaan pieniä yrityksiä, jotka hinnan sijasta kilpailevat palvelulla ja spesiaalituotteilla. Isot marketit ovat kauppahallien kovimpia kilpailijoita.

– Kauppahallit ovat muuttuneet paljon 35 vuodessa.

Kun Tuomela aloitti, oli Tampereen kauppahallissa 11 lihaliikettä, viisi kalakauppaa ja toistakymmentä vihannesmyyjää. Nyt lihakauppoja on kaksi sekä kalakauppoja ja vihanneskauppoja kumpiakin yksi.

– Nyt on paljon kahviloita ja ravintoloita.

Kauppahalli on Porissa ahtaalla

Porissa on yksi Suomen pienimmistä kauppahalleista. Porin Kauppahalli Oy:n puheenjohtajan Ulla Mäkisen mukaan isoja ongelmia on kaksi. Kauppahallirakennus on yksityisen omistuksessa ja Porin keskusta on kovaa vauhtia kuihtumassa.

– Kaupunki rakennuksen omistajana yksinkertaistaisi asioita. Silloin olisi helpompi esimerkiksi sopia yhteisistä aukioloajoista ja muusta.

Keskustan tyhjenemisen myötä Porin kauppahallissa aletaan Mäkisen mukaan olla aika pohjilla.

– Mutta Raumalla saattaisi kauppahalli pärjätä. Siellä osataan arvostaa pienyrityksiä, kun siellä arvostetaan Vanhaa Raumaa.

Kotkassa meni kulttuurikohde

Raumalla surraan edelleen vuonna 1972 purettua lyseorakennusta. Kotkassa puolestaan harmitellaan yhä vuonna 1974 purettua kauppahallia. 2010-luvun alussa Kotkassa yritettiin kauppahallia uudisrakennuksessa, mutta toiminta todettiin kannattamattomaksi vajaassa parissa vuodessa.

Rauman kaupunki tuskin ryhtyy rakentamaan kauppahallia. Miten muuten kauppahallin voisi Raumalla toteuttaa?

Koko Vanha Rauma yhtä kauppahallia

Rauman yrittäjien puheenjohtaja Antti Simula pitää kauppahallia ideana enemmän kuin hyvänä. Simulan kauppahalli sijaitsisi Vanhassa Raumassa ja olisi osa sitä. Simulalle kauppahalli olisikin enemmän ajatus kuin rakennus.

Simula listaa, mitä kaikkea Vanhasta Raumasta jo saa: leivonnaisia, vihanneksia, noutoruokaa muun muassa. Torilta saa myös kalaa. Lihakauppa puuttuu.

– Uskon, että ihmiset hakevat pienemmistä yksiköistä yksilöllisiä tuotteita.

Simulan visiossa tori muodostaisi keskuksen, jonka ympäristöä kehitettäisiin. Lopputuloksena olisi Rauman näköinen kauppahalli.

Kauppakäytävä kauppakeskukseen

Kivikylän Kotipalvaamo on yritys, jonka ajattelisi sopivan kauppahalliin. Kivikylällä on myös tuntumaa asiaan, sillä heillä on myyntitiskejä S-marketeissa ja maata kiertäviä kauppa-autoja.

Toimitusjohtaja Jari Laihosen visioissa kauppahalli olisi osa kauppakeskusta. Kauppakeskuksen läpi kulkisi käytävä, jonka varrella olisi myynnissä erilaista syötävää valmiina ja raakana.

– Sellaiseen Kivikyläkin lähtisi mukaan. Ja jos ihmiset kaipaavat vanhan ajan näköistä miljöötä, niin sellaisen voisi tehdä.

Laihonen tietää, että Rauman väkiluku on vähän alakanttiin kauppahallia ajatellen. Tähän hän löytää lääkkeeksi nykyistä tiiviimmän keskustan.

– Kunhan alueen kerrostalot valmistuvat, olisi kuluttajakuntakin lähellä.

Tämä kuluttaja on kaupunki-ihminen, joka ei keitä kotona kahvia eikä leivo, vaan joka koukkaa hakemassa aamukahvinsa ja vastaleivotun sämpylän kauppahallista.

– Kauppakeskus ei ole vetovoimainen, jos myynnissä on vain vaatteita ja kuivamuonaa, mutta ei kukaan sellaista odotakaan, Laihonen miettii.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut