Raumalla varsinkin moni sosiaali- tai terveysalalla toiminut vaihtoi viime vuonna työsuhteen yrittäjyyteen. Yksi heistä on Sami Raitaluoto, joka jatkaa kaupungin lastensuojelussa tekemäänsä ammatillista tukihenkilötyötä nyt yrittäjänä. Työajat voi nyt sovittaa paremmin lasten ja nuorten aikatauluihin. Kaupungilla tulee vääjäämättä tunnistetuksi joskus vapaa-ajallakin. Se kuuluu elämäntapa-ammattiin, Raitaluoto sanoo. Kuva: Juha Sinisalo
Vuosien ajan mielessä kytenyt harkinta konkretisoitui päätökseen: jos ei siihen nyt ryhdy, ei sitten koskaan. Tämän ajatuksen myötä Rauman kaupungin lastensuojelussa päivätöissä käynyt raumalainen Sami Raitaluoto ryhtyi itsensä työllistäväksi yrittäjäksi syksyllä 2020.
Ala pysyi kuitenkin samana: Turvaluoto-nimistä yritystä pyörittävä Raitaluoto tekee ammatillista tukihenkilötyötä lasten ja nuorten parissa. Asiakaskuntaa ovat lapset ja nuoret, pääsääntöisesti pojat aina ykkösluokalta täysi-ikäisyyden kynnykselle.
Näitä nuoria Raitaluoto kohtaa yhteisten aktiviteettien merkeissä iltaisin ja viikonloppuisin.
Vapaus valita omat työaikansa onkin yksi yrittäjyyden hyvistä puolista, Raitaluoto näkee.
– Kunnan hommissa tekemistä raamittaa työaikalainsäädäntö. Itse haluan tarjota tukeani silloin, kun sitä tarvitaan. Yrittäjänä se on täysin mahdollista, Raitaluoto tokaisee.
Aikaa pysähtyä miettimään töitään
Raitaluoto on vain yksi lukuisista loppuvuoden aikana yrittäjiksi ryhtyneistä raumalaisista.
Kaupungin yrityspalveluissa ehti olla joulun alla jopa pienimuotoista ruuhkaa, sanoo yritysasiantuntija Kaisa Kalliovuo Rauman kaupungilta.
– Keväällä kovimpien koronarajoitusten aikaan oli selkeästi hiljaisempaa. Kesää kohti tultaessa alkoi näkyä piristymistä, ja nyt ennen joulua todella moni tuntuu olleen kiinnostunut perustamaan oman yrityksen, Kalliovuo paljastaa.
Voidaan siis puhua jopa jonkinlaisesta buumista. Koronakriisi on omalta osaltaan kurittanut elinkeinotoimintaa, mutta vastaavasti se on saattanut olla monelle yrittäjäuralle eräänlainen lähtölaukaus.
– Näkyy, että ihmisillä on ollut aikaa pysähtyä miettimään omaa työtilannettaan. Jos on ollut jokin liikeidea jo pidempään pohdinnassa, nyt on ehkä uskallettu ottaa se iso askel ja perustaa oma yritys, Kalliovuo pohtii.
Starttirahoihin tuli pidennystäkin
Myös starttirahaa on haettu Satakunnassa ahkerasti, kertoo Satakunnan TE-toimiston starttirahoista vastaava palveluesimies Marjo Siltanen.
– Ei tämä ainakaan hiljaisempi vuosi ole ollut kuin aikaisemmatkaan vuodet, Siltanen toteaa.
Satakunnassa starttirahapäätöksiä tehdään vuosittain kolmisensataa, Siltanen arvioi.
Viime vuonna koronapandemian myötä tuli mahdolliseksi hakea starttirahaa kolmessa kuuden kuukauden jaksossa 18 kuukaudeksi, kun normaalioloissa sitä haetaan kahdessa jaksossa 12 kuukaudeksi. Mahdollisuutta kyllä käytettiin, Siltanen sanoo.
– Totta kai neuvoimme ja kannustimme, kun yrittäjiltä tuli meille hätääntyneitä yhteydenottoja. Yksi keskeisistä aiheista oli juuri mahdollisuus saada starttirahaa vielä kolmanneksi jaksoksi.
TE-toimisto myöntää starttirahat
Starttirahan tarkoitus on edistää uutta yritystoimintaa ja työllistymistä.
Peruspäivärahan (33,66 euroa päivässä) suuruinen starttiraha turvaa yrittäjän toimeentulon ajalta, jonka yritystoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen arviolta vaatii.
Starttirahaa myönnetään enintään kuuden kuukauden jaksoissa, normaaliaikana 12 kuukaudeksi.
Koronapandemian vuoksi tuli mahdolliseksi myöntää tukea enintään 18 kuukaudeksi. Muutos koski niitä, joilla oli starttirahakausi meneillään 1.5.2020 tai joilla se alkoi viimeistään 31.12.2020.
Starttirahan myöntämisestä päättää TE-toimisto. Tuen saaminen edellyttää siirtymistä päätoimiseksi yrittäjäksi esimerkiksi palkkatyöstä, työnhakijuudesta, opiskelusta tai sivutoimisesta yrittäjyydestä.
Lähde: www.te-palvelut.fi
Varsinkin sote-alalta lähdetty yrittämään
Uudella yrittäjällä voi olla taustallaan niin työelämässä olemista, työttömyyttä kuin sivutoimista yrittäjyyttäkin. Rauman kaupungin yrityspalveluiden yritysasiantuntija Kaisa Kalliovuon mukaan kuluneena vuonna korostuivat erityisesti työelämästä yrittäjyyteen siirtyneet.
– Ehkä työelämässä on ollut koronan takia epävarmuutta, tai lomautusten vuoksi on kasautunut tavallista enemmän töitä niskaan ja on sitten ajateltu, että voisi lähteä tekemään töitä oman yrityksen nimissä, Kalliovuo pohtii.
Yrittäjäksi on lähdetty monilta eri aloilta. Kaisa Kalliovuon mukaan viime vuonna korostuivat erityisesti sosiaali- ja terveystoimialat.
– Sieltä on aika paljon lähdetty yrittäjiksi. Osa vaihtaa kokonaan ammattia, ja osa taas lähtee tekemään samaa työtä kuin aiemminkin mutta vain omalla toiminimellä.
"Voi sanoa, että Raumalla on hyvät puitteet"
Yksi omalla alallaan pysyneistä mutta työsuhteisen työn yrittäjyyteen vaihtaneista on Sami Raitaluoto.
Hänen mukaansa yrittäjyys on pyörähtänyt käyntiin mukavasti. Itse byrokraattinen prosessi kävi suhteellisen kivuttomasti, sillä Raitaluodolla oli y-tunnus jo vuodelta 2004.
– Se piti sitten vaan aktivoida toimimaan. Toinen asia oli se, että tämä on luvanvaraista toimintaa, johon aluehallintovirasto myöntää luvat. Ne asiat eivät tuottaneet päänvaivaa, kun ala oli jo entuudestaan tuttu.
Myös starttirahaa Raitaluodolle on myönnetty. Sen edellytyksenä on yrittäjäkurssin käyminen, joka onkin Raitaluodolla pian edessä.
Laskuttamiset ja muut yrittäjän arkeen kuuluvat asiat ovat "tietysti ihan oma maailmansa", jota hoitaakin tilitoimisto.
– Kaikkineen voi sanoa, että Raumalla on hyvät puitteet ryhtyä yrittäjäksi, Raitaluoto toteaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.