Joulukuussa 15 vuotta täyttävä Kerttu Salonen on yksi niistä monista raumalaisista nuorista, joka valitsee kulkupelikseen mopon tai mopoauton sijaan mönkijän.
Kesä ja syksy menee maatilalla harjoitellessa, kunnes iän ja traktorikortin myötä koneella pääsee myös tieliikenteeseen.Tuliterän mönkijän Kerttu ja hänen isänsä Ville Salonen hakivat Konekeskus Mikolasta.
Mönkijöiden myynti onkin käytännössä katsoen lähes kaksinkertaistunut joka vuosi vuodesta 2016 lähtien, kertoo Konekeskus Mikolan Esa Elonen.
– Kulunut vuosi nyt on mennyt koronan takia harakoille, kun menopelejä ei ole koronan takia oikein myyntiin saatu. Jos 40 konetta piti tulla, niistä saatettiin saada nippa nappa 20, Elonen toteaa.
Tilanne on koko Suomessa sama.
Meno erilaista kuin tossumopolla
Mönkijät ovat yleistyneet vauhdilla nuorten kulkuneuvoina. Kerttu Salosen kaltaisia nuoria näkyy Rauman kaduilla yhä enemmän.
– Rinnakkainistuttavat mönkijät ovat kasvattaneet suosiotaan reilusti. Voisi ennustaa, että ne menevät nuorison keskuudessa pian jo "tavallisen" mönkijän ohi, Elonen uumoilee.
Rinnakkainistuttavaa mönkijää, jollaisen Salonenkin sai, voi myös varustella vaikkapa mukavan talviajon mahdollistavalla lämpöhytillä tai tuulilasinpyyhkijöillä.
– Kyllä se meno sitten on jo hieman erilaista kuin omassa nuoruudessa, kun painettiin Suzuki PV:llä, hymyilee Elonen.
Rauman tilanne ei vastaa valtakunnallista
Hytillinen mönkijä kilpailee suosiossa myös mopoautoa vastaan.
STT:n taannoisen uutisen mukaan Traficomin tilastoissa näkyy, että mopoautojen suosio on laskenut: kun mopoautojen huippuvuosina 2014 ja 2015 Suomessa oli liikennekäytössä yli 8 000 mopoautoa, oli lukema viime vuonna enää noin 5 000.
Mopoautojen myyntiin erikoistuneen Markkinointi Mika Lehtinen Oy:n Mika Lehtinen toteaa, että Raumalla ja lähiseudulla muutos tuskin on aivan näin dramaattinen. Pitkään jatkunut mopoautokulttuuri elää edelleen vahvana, ja mopoautoja myydään säännöllisesti.
– Tilanne on täällä päin hieman erilainen suhteessa muuhun Suomeen. Kerrankin ollaan jossain suhteessa hyvällä alueella, sillä Suomen mopoautoista valtaosa myydään Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla, toteaa Lehtinen.
Juttu jatkuu laatikon jälkeen.
Nuorilla on tarve päästä paikkoihin
15–17-vuotiaiden moottoroitujen menopelien – olipa kyse sitten moposta, mopoautosta tai mönkijästä – suosiota Rauman kaltaisilla paikkakunnilla selittänee yhä edelleen se perinteinen syy.
Nuorilla on tarve liikkua paikasta toiseen, ja julkisen liikenteen tarjonta on ohutta.
– Kyllä se varmasti on tärkeä syy. Nuoret harrastavat ja liikkuvat ja haluavat kulkea omiin menoihinsa, toteaa Mika Lehtinen.
Lehtisen liike on ollut mukana mopoautobisneksessä vuodesta 2003 alkaen. Hän näkee paljon hyvää siinä, että nuoret liikkuvat ajoneuvoilla itsenäisesti.
– Kun ajaa pari kolme vuotta vaikkapa mopoautoa, onhan siinä sitten jo aika kokenut junnu, kun saa auton rattiin hypätä. Siitä puhutaan aika vähän, Lehtinen tokaisee.
Mönkijät tehneet tuloaan rinnalle
Mopoautot eivät siis ole ainakaan toistaiseksi menossa mihinkään. Hetkellisesti myyntiä ehti hyydyttää lakiesitys kevytautoista. Se kuitenkin haudattiin, ja sittemmin myynti on rullannut on hyvin – koronan vaikutukset toki poislukien.
Mönkijät ovat siis Rauman seudulle kenties paremminkin tehneet tuloaan mopoautojen rinnalle kuin korvanneet niitä.
Myös Lehtisen liikkeessä mönkijämyynti on kasvanut tasaisesti.
Turvallisuus on parantunut
Miten mönkijä ja mopoauto sitten vertautuvat toisiinsa?
Salosen perhettä rinnakkainistuttavassa mönkijässä vetivät puoleensa muun muassa turvallisuus ja huomattavasti mopoautoa huokeammat vakuutusmaksut. Samat asiat esiin nostaa Konekeskus Mikolan Esa Elonen.
Mopoautotarjontaa vuosien ajalta tunteva Mika Lehtinen tosin toteaa, että turvallisuusasioissa mopoautotkin ovat menneet eteenpäin. Mielikuva täysin turvattomasta muovikopasta on osin vanhentunut.
– Uudemmista malleista löytyy muun muassa airbagit, ja rungot ovat alumiinia.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.