Vuosi ei ole vaihtunut Rauman Vedellä kovin positiivisissa merkeissä.Ensin putki pamahti joulukuun lopussa näyttävästi sairaalanmäessä ja torstaina Naappukujan vuoto häiritsi 60 talouden vesihuoltoa.Näiden tapahtumien välissä on jo korjattu vesijohdoista pienempiä vuotoja Isoarontiellä, Aroahteenkadulla, Siilotiellä ja Niksulantiellä sekä Laivurinpolulla on vuotopaikka odottamassa korjausta.
Putkirikkojen määrä lyhyen ajan sisällä on vesilaitoksen mukaan hyvin poikkeuksellinen.
Silti Rauman Veden käyttöpäällikkö Juho-Pekka Erama ja kunnossapitomestari Samuli Loutti muistuttavat, ettei Rauman tilanne eroa muista paikkakunnista.
Vesihuollon rakentaminen kaupungeissa yleistyi laajemmin 1950-luvulla, joten monissa muissakin kaupungeissa vanhimmat putket ovat elinikänsä päässä.
– Putkien iässä ja kunnossa olemme varmasti muiden kaupunkien kanssa samalla viivalla. Täällä kuitenkin aloitettiin järjestelmällinen saneeraus etukenossa jo 1990-luvulla, Loutti kertoo.
– Raumalla ei ole hyvä tilanne, mutta keskimääräistä parempi, Erama lisää.
Kaikkien vuotojen syyt eivät selviä
Miksi putket sitten rikkoutuvat maan alla yhtäkkiä?
Loutin mukaan esimerkiksi sairaalanmäen iso vuoto jää ikuisiksi ajaksi mysteeriksi, sillä selkeää rikkoutumissyytä ei korjauksessa selvinnyt.
Hänen mukaansa vuodot yleensä aiheutuvat vanhan putken materiaalin hajoamisesta tai asennustavasta.
– Jos on pehmeään maahan tehty esimerkiksi puuarina, joka lahoaa. Sitten putki alkaa vääntyä. Tai sitten asennusvaiheessa on jäänyt pieni jännitys putkeen, mikä iän myötä aiheuttaa ongelmia.
Raumalla vanhimmat putket ovat tällä hetkellä 1950-luvulta.
– Varmaan se laskennallinen ikä alkaa olla jo loppu, kun 70 vuotta on tullut täyteen, Erama myöntää.
– Pääasiassa ne putket alkavat aika huonossa kunnossa olla. Se riippuu silti niin paljon siitä, millaiseen maastoon ne on aikoinaan asennettu, Loutti sanoo.
Uotilan alue seuraavaksi vuorossa?
Raumalla vesijohtoverkostoa alettiin rakentaa 1930-luvulla. Vanhimpia alueita on ehditty jo saneerata, ja nykyiset vanhimmat eli Syvärauman putket ovat peräisin 1950-luvulta.
Samuli Loutti luettelee, että 1990-luvun puolivälistä lähtien Paroalho, Pidesluoto sekä keskustan ja Vanhan Rauman aluetta on jo peruskunnostettu. Viime vuosikymmenen alussa aloitettu Sampaanalan projekti kestänee vuoden verran.
– Sen lisäksi olemme saneeranneet yksittäisiä akuutteja katuja aina tarpeen mukaan, Loutti sanoo.
Loutti ja Erama uskovat, että viime vuonna aloitetussa Syvärauman projektissa menee vuosia, sillä jo pelkästään pitkän Purjehtijankadun saneeraukseen menee toinenkin vuosi.
Missä olisivat Syvärauman jälkeen seuraavat mahdolliset saneerattavat alueet?
– Uotilan alue on sellainen, että siellä verkoston kunto ja ikä alkavat vaatia toimenpiteitä. Se voisi olla sitten se seuraava alue.
– Kourujärvi olisi toinen. Niissä on vuotojakin ollut viime vuosina eniten. Tilanteet voivat kuitenkin muuttua, Loutti toteaa.
Saneeraus etenee kilometrin vuodessa
Syvärauman peruskunnostusprojekti on siinä mielessä uudenlainen, että Purjehtijankatua on saneerannut ensimmäistä kertaa ulkopuolinen urakoitsija.
Erama on suunnitellut, että Syvärauman alue jaettaisiin jatkossakin urakoitsijan ja Rauman kaupungin aluepalvelun kanssa.
– Lahdenkadun päälinja on aikoinaan jo saneerattu, joten siitä on helppo sitten lähteä molempiin suuntiin saneeraamaan.
– Käytännössä Lahdenkadun itäpuoli hoidettaisiin omana työnä, länsipuoli olisi urakointia.
Vesijohtoverkoston uusiminen ei ole vauhdikasta työtä. Maaperän laatu ja kaivuusyvyys määrittelevät pitkälti etenemisnopeuden.
Sen lisäksi hulevesiputkien puuttuessa kaivantoa pitää suurentaa, mikä etenkin kallioisessa maaperässä hidastaa työtä.
Saneeraustyön tarve ja siihen käytettävä aika merkitsee jatkossakin sitä, että ulkoisille urakoitsijoille on käyttöä.
– Kun saneerausta on tehty omana työnä, niin vauhti on ollut yksi kilometri vuodessa. Kun meillä on verkostoa 500 kilometriä, niin siitä voi laskea uusiutumistahdin, Loutti sanoo.
Edes leuto talvi ei anna lisäaikaa
Aiemmin saneeraukset on tehty kesäisin, ja uudisrakennusalueiden vesihuoltoa on rakennettu talvisin.
Edes leudontuneet talvet eivät Loutin mukaan tulisi jatkossa juurikaan antamaan lisäaikaa saneeraustyölle, vaikka uudisrakentamisen tarve on selvästi pienentynyt.
– Asuttuihin kiinteistöihin pitää järjestää vesihuolto. Kun vesi vedetään pintaa pitkin, niin se menee pakkasella jäähän. Se on suurin talvityön este saneeraustyömaalla.
– Uudisalueita kuten nyt Vanhalahtea voidaan tehdä talvella, sillä siellä ei kukaan käytä sitä vettä.
Rauman Vesi kuitenkin pyrkii edistämään peruskunnostuksia niin pitkälle talveen kuin mahdollista. Esimerkiksi Syväraumassa työt ovat edelleen osittain käynnissä.
– Ennustettavuus siinä on vaikeita. Ei olisi ongelmaa, jos joku sanoisi kelien pysyvän tällaisena, Erama toteaa.
Vesitorni on yksi vuotojen etsijä
Rauman kaupunki tarvitsee vuorokaudessa kaikkiaan 10 000 kuutiota vettä.
Tästä määrästä 80 prosenttia menee kotitalouksien käyttöön. Loppuosan käyttää HKScan lähes yksinään.
– Metsäteollisuudelle meiltä menee vain niin sanottu kahvinkeittovesi, että käyttövetensä he tekevät itse puhdistamossa, Rauman Veden käyttöpäällikkö Juho-Pekka Erama kertoo.
Rauman vesitornin tilavuus on puolestaan 2 000 kuutiota. Torni pumpataan Eraman mukaan päivällä täyteen.
– Vesitorni on myös yksi vuotojen etsijä. Emme pumppaa sinne puolenyön ja aamukuuden välillä lainkaan, joten sinä aikana voimme laskea miten paljon pinta laskee.
– Jos kulutus muuttuu paljon yön aikana, niin jossain on akuutti vuoto. Yökulutus on kaupungissa kuitenkin aika vakio.
Rauman Vedellä on monia tapoja etsiä verkostoistaan vuotoja. Veden virtauskulutusta ja painetta seurataan jatkuvasti, jonka mukaan voidaan tehdä arvioita vuotojen sijainneista.
– Kun ei ole korjaus- tai asennustyötä, niin yksi työpari etsii koko vuoronsa ajan vuotoja mittareilla ja ihan korvakuulolta maastossa, Rauman Veden kunnossapitomestari Samuli Loutti sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.