Miksei Raumalla ole kierrätyskeskusta?
Tällaisenkin kysymyksen poiki viime viikolla Raumalla järjestetty Ämpäristöteko-muovinkeräystempaus.
Keräyslavoille heitettiin nimittäin paljon täysin käyttökelpoista tavaraa, jolle olisi voinut vielä olla käyttöä.
Suomen kierrätyskeskuksia hakemistoksi kokoava kierrätyskeskus.com -sivusto listaa liki 190 eri puolilla Suomea sijaitsevaa keskusta. Raumalta sellainen kuitenkin puuttuu.
– Aika ajoin tämä asia nousee Raumallakin esiin. Joskus yhdeksänkymmentäluvulla sitä taidettiin täällä yrittääkin, mutta silloin todettiin, ettei homma pelittänyt. Jätehuoltolaitos ei ole nähnyt järkeväksi ottaa sitä toimintaa omalle vastuulleen, kommentoi Rauman kaupungin tilapalvelu- ja liikelaitosjohtaja Seppo Heikintalo.
Resurssit olisi revittävä jostain
Rauman kaupungin vastaava jätehuoltoneuvoja Tarja Sillanpää toteaa, että aivan ensimmäiseksi kierrätyskeskus vaatisi toimiakseen hyvän vetäjän.
– Pitäisi olla sellainen taho, joka olisi vahvasti asian päällä. Se vaatisi ammattitaitoa, Sillanpää tuumaa.
Resurssit toiminnan pyörittämiseen ylipäätään pitäisi löytää jostain, jotta kierrätyskeskukselle saataisiin tilat ja henkilökunta.
– Kuka sen sitten kustantaisi? Jos keskus olisi jätehuollon pyörittämä, niin raha näkyisi jätemaksuissa ihan kuntalaisten jäteastiantyhjennyksiä myöten. Harva haluaa niistä enempää maksaa.
Sillanpää painottaa, että suhtautuu ajatukseen kierrätyskeskuksesta positiivisesti, koska kierrätystoiminta on aina kannatettavaa. Realiteetit vain mietityttävät.
– Meidän tämänhetkisillä jäteaseman resursseilla sitä ei esimerkiksi pystyisi missään tapauksessa pyörittämään. Nippa nappa pystytään hoitamaan ne asiat, jotka on meidän tehtäviksi määritelty. Siihen toimintaan tarvittaisiin kokonaan uudet ihmiset.
Kuka sen sitten kustantaisi? Jos keskus olisi jätehuollon pyörittämä, niin raha näkyisi jätemaksuissa ihan kuntalaisten jäteastiantyhjennyksiä myöten. Harva haluaa niistä enempää maksaa.
Tavaran oltava hyvässä kunnossa
Yksi monien kierrätyskeskusten ongelmista on Sillanpään mukaan se, että sinne tarjotaan huonokuntoista tavaraa.
– Hyvä tavara kiertää kyllä muuallakin, kuten Facebook-kirppiksillä ja loossikirpputoreilla. Kierrätyskeskukseen saatetaan laahata se tavara, joka jäi kirpputorilla myymättä.
– Jos se ei ole kelvannut kirpputorilla, ei se kelpaa kierrätyskeskuksessakaan.
Naapurikunnassa eli Eurajoella toimivassa kierrätyskeskuksessa tämä tiedetään. Keskuksen sosiaaliohjaaja Virpi Kallio painottaa, että keskukseen tuotavan tavaran on oltava puhdasta ja hyväkuntoista.
Eurajoella onkin tehty paljon töitä sen eteen, että ihmiset ymmärtäisivät tämän.
– Aika useinkin tarjotaan sellaista tavaraa, jota emme ota vastaan, ja ihmisiä joudutaan ohjaamaan. Mutta kun sitä jaksaa tehdä, niin ihmiset kyllä oppivatkin, Kallio kertoo.
Tavara liikkuu ja väkeä riittää. Saamme paljon hyvää palautetta ja kiitosta erityisesti siisteydestä.
Osa sosiaalitoimen palveluita
Eurajoen kierrätyskeskus aloitti toimintansa PARTY-hankerahoituksella 2015. Rahoituksen päätyttyä keväällä 2018 keskus siirtyi osaksi kunnan toimintaa.
Kokemukset ovat olleet Kallion mukaan positiivisia.
– Tavara liikkuu ja väkeä riittää. Saamme paljon hyvää palautetta ja kiitosta erityisesti siisteydestä.
Eurajoen kierrätyskeskusta ei perustettu yksinomaan kierrättämistä varten, vaan ensisijaisena peruslähtökohtana on kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen eurajokelaisille työttömille. Keskus toimii Kallion mukaan hyvin myös tässä tarkoituksessa sosiaalitoimen alaisuudessa.
Myös Sillanpää viittaa haastattelussa mahdollisuuteen pyörittää keskusta esimerkiksi osana kuntouttavaa työtoimintaa tai nuorten työpajatoimintaa.
– Monesti siinä saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
KOMMENTTI: Tarvitaanko fyysistä kierrätyskeskusta enää 2020-luvulla?
Keskusteluissani Rauman kaupungin jätehuoltoneuvoja Tarja Sillanpään kanssa esille nousi myös kriittisempi ajatus: alkaako kierrätyskeskus ideana kuulua jo menneisyyteen?
Digitalisaatio on helpottanut tavaroiden kierrättämistä huomattavasti jo nyt. Internetin myyntipalstoilla kauppa käy parilla painalluksella.
Sillanpää vertasi asiaa teollisuuteen ja sen logistiikkaan: yhä useammin pyritään siihen, että konkreettisia varastoja ei ole tai ne pidetään mahdollisimman pieninä. Tavaramäärät saadaan optimoitua sähköisellä kirjanpidolla.
Toki olemassa on sekin väestönosa, joka ei digilaitteita käyttele – mutta sekin porukka käy vuosi vuodelta pienemmäksi.
Lisäksi Raumalla on kaupungin kokoon suhteutettuna suuri määrä perinteisiä loossikirpputoreja.
Näiden asioiden perusteella on ehkä vaikea nähdä, että Raumalle enää lähitulevaisuudessa kierrätyskeskusta perustettaisiin.
Joosua Lehtinen
Kirjoittaja on Marva Median kesätoimittaja.
joosua.lehtinen@lansi-suomi.fi
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.