Raatihuoneen vehreä museopuutarha löydettiin näyttelypaikkana vasta viime kesänä. Nyt sinne ovat teoksiaan tuoneet raumalaiset keramiikan tekijät.
– Paikkana puutarha on luonteva. Täällä tulee sellainen vaikutelma, että teokset kuuluvat tänne. Näyttelyssämme on ajatuksena se, että teokset yllättävät ja kätkeytyvät tänne, sanoo Keramoksen jäsen Heli Väisänen.
Keramiikkateoksia onkin ripoteltu sinne tänne puutarhaan, osa on helposti havaittavissa, mutta osa, kuten Taru-Taina Noran keramiikkakasvot, löytyvät pienen tutkailun jälkeen.
Väisäsen teos Rauhaa, löytyy maan tasalta. Pienet, valkoiset meditoivat hahmot ovat aiemmin olleet esillä Vuojoen kartanon Ympäristökoru-näyttelyssä ja viime kesänä Katanpäässä. Nyt ne on aseteltu puutarhassa puoliympyrän muotoon.
– Teos muokkautuu paikan mukaan aina uudelleen, ja se on näyttänyt joka paikassa vähän erilaiselta.
Yhteisteos Elämän torni on näkyvällä paikalla keskellä puutarhaa. Sen tekemiseen on osallistunut 11 taiteilijaa. Kauan muhinut idea jalostettiin maaliskuisella kurssilla yhdessä taiteilija Katri Paunun kanssa. Savi on tilattu Somerolta, josta vielä saa kotimaista punasavea.
– Punasavi on perinteinen, ekologinen materiaali, samaa löytyy museon pihan vanhasta tiiliseinästä ja sisältä museon laattalattiasta, kertoo Nora.
Museon laattalattian tiilet ovat vanhaa perua, ne on poltettu Tarvonsaaren tiilipruukissa 1770-luvulla. Punasavea on myös toisessa yhteisteoksessa, seinälle ripustetussa, uhanalaisia elämiä kuvaavassa Vendikalenterissa, jonka saven keramoslaiset kaivoivat itse Laakon edustalta ja polttivat esineet rannalla perinteisellä tavalla. Teos valmistui elokuvajuhlille 1996.
Vuonna 1989 perustettu Keramos viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan, joka jatkuu syksylle saakka. Juhlavuoden näyttelysarja on nimeltään Triánta (kolmekymmentä). Ryhmän nimi, Keramos on myös kreikkaa ja tarkoittaa savea.
Terttu Mattila on yksi perustajajäsenistä. Häneltä on näyttelyssä aidan seinään kiinnitettyjä kauniita naisfiguureja. Teokset ovat osa vuodenaikasarjaa, josta nyt ovat esillä Talven tuulet ja Kevään kukat.
– Naiset liittyvät läheisesti ammattini, olin 53 vuotta kampaaja, tupsuttelin ja meikkasin, hymyilee Mattila.
Museopuutarhan teokset ovat eri vuosilta, osa on varta vasten tähän näyttelyyn valmistuneita.
Keramoksen keramiikkataidetta on esillä 4.8. saakka myös Ylénin taidetalossa Kodisjoella ja elokuussa Porin Taiteilijaseuran P-galleriassa. Museopuutarhan teokset siirtyvät myöhemmin Sadonkorjuun aikaan -näyttelyyn Seminaarin puutarhaan.
Keramoksen teoksia 10.7.–31.8. Rauman Vanhan Raatihuoneen Museopuutarhassa. Piha on auki joka päivä klo 10–17.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.