Myisikö mummon perintökorut? – Suomessa on menossa kullanostobuumi

Vanhoista kultaesineistä saa nyt aiempaa paremman hinnan, sillä kullan hinta on noussut kolmessa vuodessa 40 prosenttia.

Kullan hinta on ennätyskorkealla mikä näkyy myös sen ostopaikoissa. Asiantuntija Nikke Hirvihuhta Suomen Kultareserviltä käy ostamassa kultaa Raumalla kahdesti kuussa.

Vanhoilla kultaesineillä voi nyt tienata enemmän kuin koskaan aikaisemmin, sillä kullan hinta hipoo historiallisia huippulukemia.

– Hinta lähti nousuun hieman ennen pandemiaa ja pandemian myötä se sai lisätuulta purjeisiin ja kullan maailmanmarkkinahinta nousi vielä ylimääräiset 20 prosenttia, kertoo toimitusjohtaja Sebastian Rasimus Suomen Kultareservistä.

Vuodesta 2019 kullan hinta on noussut lähes 40 prosenttia.

– Meillä esimerkiksi keskimääräinen maksu tänä päivänä on lähes 1 000 euroa kun se 2019 oli noin 600–700.

Kun pandemia aiheutti muun varallisuuden romahduksen, ihmiset turvautuivat kultaan.

– Kulta on iät ja ajat ollut turvasatama.

Hintakehitys jatkunut nousevana

Pitkällä aikavälillä, viimeisten 20 vuoden aikana, nousu on ollut huikea, 450 prosenttia. Yrityksen lehtimainoksen mukaan kultakorut, jotka vielä 2000-luvulla olivat satasen arvoisia, ovat nyt tuhansien.

Rasimuksen mukaan nyt on oikea aika muuttaa tarpeettomat kultakorut rahaksi.

– Jo muutamalla vihkisormuksella hinta nousee satasiin ja jos kyseessä on pieni kourallinen koruja, nousee hinta yli tuhanteen euroon.

Tällä hetkellä puhtaan kullan hinta on hieman alle 55 euroa grammalta.

Useita ostajia liikkeellä

Kultaa ostavia yrityksiä on nopean googlehaun perusteella Suomessa parisenkymmentä. Rasimuksen mukaan asiakkaan olisi hyvä etukäteen perehtyä siihen yritykseen, jonka kanssa aikoo asioida.

Suomen Kultareservi käy Raumalla pari kertaa kuukaudessa. Edellinen kerta oli viime viikolla.

Puolen päivän aikaan ostopisteessä on hiljainen hetki, mutta asiantuntija Nikke Hirvihuhta kertoo asiakkaita käyvän tasaisesti pitkin päivää.

Raumalainen eläkeläispariskunta on tulossa myymään kultaesineitään. Haastateltaviksi he eivät kuitenkaan halua.

Juuri eläkeläiset ovat yksi tyypillinen asiakasryhmä.

Hirvihuhta nostaa pussukasta päivän saldoa: kaulaketjuja, sormuksia ja rannekoruja.

– Myös kuolinpesät tuovat kultaesineitä arvioitavaksi.

Päivän ostot Raumalla liikkuvat satasen ja useamman tuhannen välillä. Hirvihuhta nostaa vaa'alle leveän rannekkeen ja pari jykevää sormusta, joiden myyntihinnaksi tulee 530 euroa.

Karaateilla on väliä

Kullan arvo mitataan karaateissa, vaihteluväli on 8–23, yleisimmät ovat 14 ja 18. Mitä korkeampi pitoisuus, sen parempi hinta. Karaattipitoisuuden tarkistamiseen käytetään erilaisia työvälineitä, kuten magneettia tai niin kutsuttua kuningasvettä. Hirvihuhta varmistaa pitoisuuden aina testaamalla.

Jos koruissa on kiviä, asiakas saa ne halutessaan mukaansa.

Aina ei synny kauppoja

Monilla on laatikoissaan vuosikausia, jopa vuosikymmeniä käyttämättä lojuneita koruja. Aina ei silti synny kauppoja. Joskus perintökorujen kauppaaminen voi olla vaikeaa.

– Yleensä sanon silloin asiakkaalle, että miettii vielä ja tulee sitten takaisin. Jos asiakas sen sijaan haluaa kullastaan eroon, summa maksetaan saman tien tilille, asiantuntija Nikke Hirvihuhta sanoo.

Myytäväksi tuotaviin kultaesineisiin liittyy usein myös tarinoita. Hirvihuhta muistaa miehen, joka toi myytäväksi isoisänsä kultasormuksen. Isoisän mukaan siihen kiinnitetty luoti olisi kaivettu hänen kehostaan sodan aikana.

– Luotikin oli silti kultaa.

Kulta menee kiertoon

Asiakas poistuu tyytyväisenä rahat tilillään ja ostaja välittää kullan eteenpäin sulatettavaksi. Kultaa voi Hirvihuhdan mukaan kierrättää periaatteessa loputtomiin. Hän pitää kierrättämistä ympäristötekona.

Yrityksen nettisivulla kerrotaan, että yhden vihkisormuksen kullan tuottamisesta syntyy noin 2 tonnia jätettä.

Romukullan jalostus on pitkä prosessi, joka kestää lähes kaksi viikkoa. Jalostamolle toimitettu kulta lajitellaan, punnitaan ja homogenisoidaan tuhatasteisessa uunissa. Tarkistuksen jälkeen kulta sulatetaan vielä kahteen kertaan ennen sen valamista harkoiksi.

Kulta päätyy moniin kohteisiin, kuten elektroniikkateollisuuteen, kultaharkoiksi ja uudelleen koruiksi.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut