Ruoppausmassan välivarastointialue on tarkoitus rakentaa Kanalin varteen. Tarkka paikka on takana näkyvä, nyt enemmän tai vähemmän pusikoitunut alue poliisiasemaa vastapäätä.
Kanalin pitkään suunniteltu ruoppaus saattaa ainakin lupa-aikataulun puolesta olla mahdollista toteuttaa ensi vuonna.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) on asettanut asiaa koskevan ja viime keväänä jätetyn Rauman kaupungin lupahakemuksen aineistoineen nähtäville.
Jos päätös syntyy ripeästi, myrkkymassojen kimppuun voidaan päästä kesällä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, ettei lupa päädy pitkälle valituskierrokselle.
Hajuhaitatkin kenties vähenevät
Ruoppausta ja massan kuivausta koskevaa lupaa haetaan vesilain perusteella.
Virallisena hakuperusteena on saada Kanali tilaan, jossa uoman kunnostusniitto onnistuu. Se puolestaan parantaa hakemuksen mukaan keskusta-alueen maisemaa sekä viihtyisyyttä.
Kaupunki katsoo hakemuksessaan myös, että ruoppaus parantaa vesiympäristön tilaa. Tämä johtuu siitä, että Kanalin pohjasta saadaan poistettua merkittävä määrä sedimenttiin sitoutuneita haitta-aineita.
Ainakin optimistisimpien arvioiden mukaan Kanalin syventämisellä on muitakin seurauksia.
– Ruoppaus voi vähentää kanaalin hajuhaittoja vähävetisenä aikana, kun mädäntyvää vesikasvillisuutta on vähemmän, arvioi lupaprosessissa kaupungin konsulttina toiminut Ramboll.
Syvyys jopa 1,6 metriin
Hakemusaineistosta selviää entistä tarkemmin, miten ja missä itse ruoppaus on tarkoitus toteuttaa.
Ruopattava alue ulottuu Vähämaanpuiston sillalta aina Vänniin, jossa Kanali vaihtuu Raumajoeksi.
Pehmeäpohjaisen Kanalin vesisyvyys on nykyisin alle puolesta metristä vajaaseen metriin. Ruoppauksen jälkeen vettä pitäisi keskiarvotilanteessa riittää noin metristä yli puoleentoista.
Kun syvyyttä tulee lisää, sen oletetaan pitävän palpakoita ja muuta Kanalin umpeenkasvua aiheuttavaa vesikasvillisuutta kurissa. Vaikutuksen arvioidaan olevan erityisen voimakas ruopattavan alueen yläosissa, jossa on tällä hetkellä hyvin matalaa.
Suhteellisesti suurin muutos tapahtuu Saunasillan ja Valtakadun välillä, jossa veden syvyys kasvaa metrillä.
Putkessa perille saakka
Merkittävimmät ruoppausta vaikeuttavat tekijät liiittyvät ympäristömyrkkyihin.
Kanalin pohjaan on kertynyt paljon haitta-aineita, kuten raskasmetalleja, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä.
Sedimentti on niin myrkyllistä, että sitä ei voida läjittää. Haitta-aineet ja niiden vapautuminen on huomoitava myös ruoppauksen aikana.
Työmenetelmäksi on tarkoitus valita imuruoppaus, jossa pohjasedimenttiä imetään tehokkaalla laitteistolla suoraan putkeen. Kaivureita Kanaliin ei siis tule.
Ruoppausmassa myös pysyy putken sisällä siirtyessään välivarastointialueelle, joka perustetaan Kanalin pohjoisrannalle poliisiasemaa ja Styyrmanninpolkua vastapäätä.
Suotovesi palaa Kanaliin
Varastoalueella ruoppausmassaan sekoitetaan sen kuivumista edistävää polymeeria.
Sen jälkeen massa pumpataan niin sanottuihin geotuubeihin, jotka ovat käytännössä eräänlaisia "mutamakkaroita".
Suodatinmateriaalista valmistetuissa pötköissä ruoppausmassan vesi suodattuu pois, ja tuubeihin jää lähinnä vain sedimentin kiintoaines haitta-aineineen.
Kanalin pohjaliejun pehmeyttä kuvaa se, että kun ruopattavan kiintoaineksen määräksi on arvioitu noin 4 900 kuutiometriä, syntyy suotovettä lähes 14 000 kuutiometriä eli 14 miljoonaa litraa.
Suotovesi ohjataan öljynerottimen kautta takaisin Kanaliin.
Haitta-aineet jäävät tuubeihin
Tähän liittyy yksi ruoppauksen ympäristöriskeistä. Haitta-aineiden ei haluta päätyvän varastoalueelta uudelleen vesistöön.
– Suotovesissä olevista haitta-aineista aiheutuvat pitoisuudet Rauman Kanalissa eivät ylitä ympäristönlaatunormeja tehtyjen laskelmien perusteella, hakemusaineistossa todetaan.
Suotovesien laatua myös tarkkaillaan ruoppauksen ja kuivauksen aikana.
Kanalin pohjassa saattaa olla myös niin sanottuja alunamaita eli happamaa sulfaattimaaperää, mikä lisäisi ympäristöriskejä ja vaikuttaisi sedimentin käsittelyyn. Asiaa on tarkoitus selvittää välivarastoinnin alkaessa.
250 000 litraa tunnissa
Ruoppaustahtia määrittelee muun muassa se, miten nopeasti massaa saadaan käsiteltyä ja syötettyä geotuubeihin.
Hakemuksen mukaan vauhti on noin 250 000 litraa tunnissa.
Tällä tahdilla ruoppaus ja tuubitus kestävät kuukauden päivät. Ruoppaus tehdään yhdessä rupeamassa, jotta Kanalin veden väistämätön samentuminen jäisi mahdollisimman lyhytaikaiseksi.
Haittoja vähennetään myös käyttämällä uomassa suojaverhoa.
Hakemuksessa Kanalin veteen vapautuvien haitta-aineiden määrä arvioidaan kuitenkin vähäiseksi, sillä myrkyt ovat sitoutuneet vahvasti kiintoainekseen.
Kuivumisaika kuukausista jopa vuoteen
Ruoppauspaikalta kuivausalueella johtavan siirtoputken reitti on vielä auki, koska se riippuu valittavasta urakoitsijasta. Vielä ei siis tiedetä, virtaako ruoppausmassa putkessa liikennepuiston sivuitse, Laivurinpolulla vai kenties Kanalia pitkin.
Massan kuivaus kestää joka tapauksessa useita kuukausia tai jopa puoli vuotta.
Asiaan vaikuttavat kuitenkin työaikataulujen ohella kesän ja syksyn säät. Pahimmillaan mutamakkarat on jätettävä Kanalin varteen talven yli.
Kuivattu, haitta-ainepitoinen massa kuljetetaan lopulta asiaan vihkiytyneeseen käsittelylaitokseen.
Rauman Kanalin ruoppausta koskeva lupahakemus on nähtävillä 4.11. saakka.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.