Sähköverkkoyhtiöt varautuvat sähköpulaan myös Rauman seudulla.
Parhaillaan ne päivittävät asiaan liittyviä suunnitelmia, jotka koskevat muun muassa sähkönjakelun keskeyttämistä tarpeen tullen.
Haja-asutusalueella parin tunnin katkos pimentäisi kylän tai useamman kerrallaan. Sähkö ei välttämättä virtaisi kaikissa tilanteissa keskeytyksettä myöskään taajamiin tai edes Rauman keskusta-alueelle.
Fingrid määrää, verkkoyhtiöt toteuttavat
Kantaverkkoyhtiö Fingrid varoitti elokuun lopulla, että Suomessa on varauduttava tulevana talvena sähköpulaan ja sen edellyttämiin toimenpiteisiin.
Pahimmillaan se merkitsisi tarkoituksellisia sähkökatkoja. Niiden toteuttajana olisivat paikalliset verkkoyhtiöt, joille Fingrid ilmoittaisi niiden alueelta irtikytkettävän sähkötehon määrän.
Sähköpula on toteutunut Suomessa edellisen kerran 1970-luvulla. Siihen on kuitenkin varauduttu tietyllä tasolla koko ajan.
– Meillä on ollut suunnitelma keskeytysten toteuttamisesta olemassa jo pitkään, koska sellainen on verkkoyhtiöiltä vaadittu, vahvistaa Paneliankosken Voiman (PKV) toimitusjohtaja Kimmo Nurminen.
Suunnitelmaa joudutaan nyt päivittämään, sillä sähköpulan toteutumisen uhka on todellisempi kuin aiemmin.
Jos verkkoyhtiöt määrätään leikkaamaan kulutettua sähkötehoa, kriittiset toiminnot pyritään jättämään sähkönjakelun keskeytysten ulkopuolelle. Aina tämä ei välttämättä onnistu, vaan toimijat saattavat joutua hetkittäin turvautumaan varavoimaan.
Pakkaset, tuuli ja viikonpäivä vaikuttavat
Raumallakin suunnitelmat tehonrajoituksista ovat jo olemassa.
– Suunnitelma kuitenkin elää kulloisenkin tehotilanteen mukaan, sanoo Rauman Energia Sähköverkko Oy:n (RES) verkkojohtaja Marko Silokoski.
Esimerkiksi kovilla pakkasilla sähkökulutus on aivan toista kuin nollakeleillä. Tuulisuus puolestaan määrää, paljonko Suomessa milläkin hetkellä syntyy tuulisähköä. Kulutus vaihtelee myös viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaan.
Näistä syistä Silokoski ei lähde avaamaan tarkemmin, miten sähkönjakelua pulatilanteessa katkaistaisiin.
– Tulevasta sähkökatkosta tiedotamme tilanteen mukaan juuri kyseistä aluetta tekstiviestillä ja esimerkiksi radiossa, hän sanoo.
Lähtökohtana kymmenen prosentin vähennys
PKV:n nykyinen suunnitelma koskee kulutuksen vähentämistä kymmenellä prosentilla. Tämä on lähtötaso myös päivityksessä, sillä Nurmisen mukaan sen pitäisi riittää.
– Ellei sitten esimerkiksi joku merkittävä sähkön tuotantolaitos ole pois käytöstä ja sitä kautta tarve kulutuksen leikkaamiselle hyvin poikkeuksellinen.
Suunnitelmat tosin joustavat, sillä kerralla jakelusta irrotettavien alueiden määrää voidaan vaihdella.
Kymmenenkin prosenttia on silti suuri määrä.
– Suoraviivaisesti laskien se tarkoittaa, että noin tuhannelta asiakkaaltamme kerrallaan leikataan teho pois.
Kilometreistä kymmeniin samassa lähdössä
Sähkönjakelun keskeyttäminen toteutettaisiin PKV:n alueella niin sanottu johtolähtö kerrallaan.
Johdolähdön pituus vaihtelee muutamasta kilometrista pariin kymmeneen. Kaikki samaan johtolähtöön kuuluvat kylät ja alueet pimenisivät samalla kertaa.
Esimerkiksi Eurajoen sähköasemalta Kuivalahdelle ja Pihlaukseen johtaa yksi johtolähtö. Toisaalta vaikkapa Lapinjoki on oma lähtönsä, ja keskustaajamissa lähtöjä on useampi.
Kylä tai pari korttelia kerrallaan
Käytännössä siis sähkönjakelu keskeytettäisiin PKV:n alueella karkeasti kylä tai pari kerrallaan. Sama logiikka pätee RES:n verkostossa.
– Alueet määräytyvät sähkönjakelun syöttöalueiden mukaan, Silokoski kertoo.
Hän kuvaa alueiden laajuutta kaupungissa parin-kolmen korttelin ja kaupungin ulkopuolellayhden kylän kokoisiksi.
– Siis samoja alueita, jotka esimerkiksi vikojen yhteydessä ovat kerrallaan sähköttä.
Verkkoyhtiöt kierrättäisivät korkeintaan kaksituntisia katkoksia kulloisenkin tehotilanteen mukaisesti.
Toisaalta Fingdrid voi joutua edellyttämään äärimmillään niin laajaa tehonvähennystä, ettei yksi johtolähtö tai syöttöalue kerrallaan riitä.
Fingridin mukaan sähköpulaan on varauduttava tulevana talvena. Vaikka tehonrajoitusten toteuttaminen on epätodennäköistä, on riski suurempi kuin vuosikymmeniin.
Rauman seudulla ei suosita taajamia
Keskeytysten ulkopuolelle jäisivät yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot, kuten terveydenhuolto, vanhustenhoito, pelastustoimi sekä esimerkiksi vesihuolto.
Esimerkiksi Lahti Energia on ilmoittanut, että se kohdistaisi mahdolliset katkokset tästä syystä vain haja-asutusalueelle. Kaupunkiin ja muihin taajamiin sähkö virtaisi pulatilanteessakin normaalisti.
Nurminen kuitenkin huomauttaa, että sähkömarkkinalaki velvoittaa lähtökohtaisesti kohtelemaan kaikkia asiakkaita samalla tavoin.
Kulutusleikkauksissa on lisäksi huomioitava se, että taajamissa kulutus on suurempaa kuin maaseudulla.
– Emme todennäköisesti pysty täyttämään mahdollista Fingridin vaadetta pelkästään haja-asutusalueen tehoja leikkaamalla, emmekä myöskään voi katkoa heiltä sähköä niin sanotusti koko ajan, hän sanoo.
Silokosken mukaan myöskään Raumalla ei aseteta kaupunkia ja sen ulkopuolisia alueita eri kategorioihin.
Terveyskeskuskaan ei välttämättä välty
Toisaalta kriittisten toimintojen sijoittuminen heijastuu verkon rakenteen vuoksi väistämättä myös esimerkiksi terveyskeskusten, vedenottamoiden ja jätevedenpuhdistamojen lähialueelle.
– Katkot eivät kohdistu ollenkaan alueisiin joilla on kriittisiä kohteita, Silokoski vahvistaa.
PKV:ssa sen sjaan kaikkien asiakkaiden on Nurmisen mukaan varauduttava tehonrajoituksiin, jos sähköpula uhkaa.
Suunnittelussa käydään parhaillaan läpi muun muassa terveydenhuollon ja muiden tahojen oman, erilaisiin häiriötilanteisiin tarkoitetun varavoiman käyttöä.
– Yhteistyöllä emme välttämättä aiheuta heille sähkönjakelun keskeytykselläkään ongelmia.
Epätodennäköinen, mutta mahdollinen
Sekä Fingrid että paikalliset yhtiöt korostavat, että sähköpulan toteutuminen on epätodennäköistä.
– Mikäli kyse ei ole yllättävästä tuotantolaitoksen tai siirtoyhteyden viasta, on tilanne tiedossa jo ”hyvissä ajoin”, jolloin sähkön hinnanmuodostus johtaa esimerkiksi merkittävien teollisuuskulutusten alasajoon, Silokoski näkee.
Ajatus perustuu siihen, että joissakin tilanteissa teollisuuden kannattaa myydä ennakkoon ostamansa sähkö sen sijaan, että käyttäisi sen omaan tuotantoonsa.
Tehonrajoitusten toteutuminen on kuitenkin lähempänä kuin kymmeniin vuosiin. Lisäksi asiaan vaikuttaa tulevana talvena monia hyvin poikkeuksellisia tekijöitä, joiden toteutumista on mahdoton ennustaa.
Sähköpula
Sähköpulalla tarkoitetaan tilannetta, jossa kotimainen tuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan sähkönkulutusta.
Jos sähköpula toteutuu, joudutaan kulutusta kytkemään irti verkosta.
Sen tekevät Fingridin määräyksestä paikalliset jakeluverkon haltijat.
Katkokset toteutetaan niin, että yhdellä alueella sähkökatko kestää enimmillään pari tuntia.
Yhteiskunnan kannalta tärkeät toiminnot pyritään rajaamaan sähkökatkojen ulkopuolelle.
Fingridin arvion mukaan sähköpulaan on syytä varautua tulevana talvena.
Syynä ovat muun muassa Venäjän hyökkäyssota ja muut energiamarkkinoiden epävarmuuteen vaikuttavat tekijät.
Olkiluoto 3:n kaupallisella käytöllä ja sen toteutumisaikataululla on tässä suuri merkitys.
Toinen iso tekijä on talven sää.
Pakkaset vaikuttavat sähkön kulutukseen ja tuulisuus tuulivoimatuotantoon.
Sähköpula on toteutunut Suomessa edellisen kerran voimalaitosmestareiden lakon aikana 1970-luvulla.
Lähde: Fingrid
"Pidemmän päälle kestämätöntä"
Sähköpulaan voidaan varautua leikkaamalla kulutusta ilman sähkökatkojen pakkokeinoakin.
Kansalaisia on kehotettu sähkönsäästöön monelta taholta. PKV:n Kimmo Nurminen yhtyy kehotukseen, mutta kääntäisi katseet erityisesti teollisuuteen.
– Sieltä on löydettävissä iso osa ratkaisua, hän sanoo.
Sähkön hinnan nousu on osin jo vähentänyt teollisuustuotantoa ja samalla sähkönkulutusta.
– Yhteiskunnan kannalta tällainen on pidemmän päälle kestämätöntä, mutta hetkellisinä ratkaisuina nimenomaan tehopulatilanteissa merkitys on olennainen.
Nurminen katsoo, että parin tunnin sähkökatkot ovat lopulta pienempi ongelma kuin sähkön jyrkästi noussut hinta. Yhdessä lämmityskauden kanssa se asettaa isoja haasteita koko yhteiskunnalle.
– Sekä tehopula että hinnannousu johtuvat molemmat samasta asiasta, joka on ollut Suomessa jo pitkään nähtävillä. Tuotantokapasiteettia on yksinkertaisesti liian vähän.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.